Ensin vähän tomaattisanastoa.
Kun espanjalaiset valloittajat 1500-luvulla toivat tomaatin
uutuuskasvina Meksikosta Eurooppaan, sen ensimmäisiksi nimiksi Espanjassa
tulivat asteekki-intiiaanien kielen tomatl-sanan kuulokuvaa mukailevat muodot
tomati, tumatle ja tomatas. Nykyespanjassa sana on tomate.
Kun tomaatti sitten jatkoi valloitusretkeään Espanjasta
muualle Eurooppaan ja Aasiaan, alkoi sen nimitysten hajaannus. Hyvin monissa
kielissä tomaatin nimi on kuitenkin nykyään jotakin tomat-tyyppistä.
Kehityskulusta esimerkiksi käy saksan kieli, jossa
nimitettiin tomaattia 1700-luvulla Liebesapfeliksi (vrt. Suomessa 1900-luvun
alkuun saakka lemmenomena) tai Paradiesapfeliksi (Suomessakin paikoin
alkuvaiheessa paratiisiomena), kunnes saksassa käyttöön vakiintui intiaanien
kantasanaan pohjautuva Tomate.
Tiesin jo ennen Wienin-matkaa, että siellä törmäisin
Paradiesapfelista lyhentyneeseen hienoon vanhaan muotoon Paradeiser (monikko
myös Paradeiser). Tällä sanalla on jalansija itäisessä Itävallassa. Läntisessä
Itävallassa sen sijaan käytetään nimitystä Tomate. Wienissä näki molempia
sanoja.
Itävallan aurinko oli kypsyttänyt torimyyntiin upeita erikoistomaatteja ja muita vihanneksia. Kuva on Naschmarkt-torilta.
|
Myös unkarissa, tsekissä, slovakissa ja Balkanin slaavilaisissa kielissä tomaattia nimitetään sanalla, joka viittaa hedelmän paratiisillisuuteen. Teimme päiväretken Slovakian pääkaupunkiin Bratislavaan, ja saimme huomata, että slovakin kielessä tomaatti on paradajka, monikossa paradajky.
Slovakin kielessä tomaatti on paradajka, monikossa
paradajky. Domace tarkoittaa kotimaista.
|
Bratislavasta ostin muutamia tomaattierikoisuuksia mukaani
ottaakseni niistä siemenet talteen. Yksi oli vihreän ja keltaisen raidallinen.
Se saattaa olla 'Green Zebraa', jota minulla on kasvamassakin, mutta ehkä
kokeilen sitä ensi kesänä erikseenkin. Ostin yhden erityisen ison pyöreän
pinkin tomaatin ja yhden oranssin pitkulaisen, koska sellaista muodon ja värin
yhdistelmää en ole ennen nähnyt.
Liekö lajike 'Green Zebra'? Sladkokysle tarkoittaa hapanimelää. |
Intohimona tomaatit -Facebook-ryhmässä keskusteltiin muutama
viikko sitten huvittuneina peniksenmuotoisista tomaateista. Minulla on tänä
kesänä kasvamassa eräältä puutarhuriystävältä saatua oranssinpunaista
lajiketta, jonka arvelisin edustavan lajiketta ’Eros’. Bratislavalaiselta
vihannestorilta ostin muutaman samankaltaisen mutta kirkkaanpunaisen, jonka
nimeksi mainittiin 'Delfin' - ja delfiinin muotoisia nuo ovatkin.
Punaisia pitkulaisia tomaatteja Bratislavassa. Lajikkeen nimi on ilmeisesti 'Delfin'.
|
Ostamani tomaatit menivät heikkoon kuntoon ensin hytkyttyään päivän
repussa ja sitten odotellessaan Suomeen pääsyä hotellihuoneessa, mutta se ei
toivon mukaan vaikuta itävyyteen. Tomaateista kaavitut siemenet ovat nyt
fermentoitumassa. Käytän tätä menetelmää siementen talteenotossa, koska sillä
saa siistiä lopputuotetta, sellaista kuin kaupan siemenpusseissa on.
Nyt täytyy sitten toivoa, että talteen ottamani lajikkeet
ovat avopölytteisiä eikä hybridejä, jotta saan niistä samanlaisia jälkeläisiä
kuin olivat emonsa.
Fermentointi on alkamassa. Kippojen päälle tuli vielä
rei'itetyt muovikelmut.
|
Oli matkakohde mikä tahansa, on pakko päästä
puutarhakauppaan. Wienin pohjoispuolella kävimme OBI-nimisessä
"kooraudassa" ja Dehner-nimisessä puutarhaliikkeessä. OBIsta nappasin
mukaan muutaman tomaatinsiemenpussin, mutta paras löytö oli tämä:
avomaantomaatin suojaksi tarkoitettua rei’itetyn muovin putkea, josta voi
leikellä sopivan mittaisia pusseja kullekin tomaatille. Ryhdyn pussittamaan ainakin niitä avomaan tomaattikasveja, joiden
kehitys on huolestuttavan hidasta – ottaen huomioon, että ollaan jo kolean
kesän loppukesässä. Ensi kaudella pussitan ainakin osan tomaateista jo heti
keväällä. Ostin kolme kymmenen metrin pakettia, ettei ihan heti lopu.
Kohta osa tomaateistani pääsee tai joutuu vihreisiin muoviyksiöihin. |
Olisin halunnut löytää matkamuistoksi Wienistä
’Sacher’-nimisen suklaanruskean kirsikkatomaatin siemeniä, mutta sitä en näistä
parista liikkeestä löytänyt, enkä ruvennut sen enempää etsimään. Dehneristä
tarttui mukaan muutama uusi lajike. Lopulta Suomeen päätyivät tällaiset
lajikkeet: limenvihreä kirsikkatomaatti ’Limetto’, historiallinen villitomaatti
’Rote Murmel’, Suomessakin myynnissä oleva ja paljon kehuttu amppelitomaatti
’Romello’, jo aiemmin hyväksi havaitsemani ruukkutomaatti ’Vilma’ sekä aikainen
avomaantomaatti ’Hoffman's Rentita’. Jotain 'Rentitaa' minulla on tänä kesänä
yksi ostotaimi kasvamassa - liekö samaa? Sopisi kuvaan, sillä 'Rentitan'
sanotaan olevan unkarilainen lajike.
Ulkomaanmatkoilla on aina on kiva katsastaa tomaatinsiementen tarjontaa. Lopulta ostin Wienistä vain muutaman pussin.
|
Miten pystyinkin olemaan siemenkaupassa näin maltillinen?
Lähinnä ehkä siksi, ettei minulla ole kovin tarkkaa tietoa Keski-Euroopan
tomaattilajikkeiden menestymisestä Suomessa. Wien esimerkiksi on 1300
kilometriä etelämpänä kuin Helsinki, eikä Wienistä ole tänä kesänä lämpöä
puuttunut. Nytkin hikoilimme enimmillään +34 asteen helteessä, ja samanlaista
siellä on ollut jo viikkokausia, toki välillä on ollut viileämpiä jaksoja
välissä. Tomaatin kypsäksi ehtiminen ei siellä ole ongelma eikä aikaisuus niin
keskeinen muuttuja lajikevalinnassa kuin Suomessa.
Erikoista oli se, ettei siemenhyllyistä löytynyt yhtään
sellaista lajiketta, joiden alkuperämaaksi Tatiana’s tomatobase
-nettisivustolla on merkitty Itävalta, Unkari tai Tsekkoslovakia. Missä
luurasivat itävaltalaiset ’Red Giant from Vienna’, ’Schappis Küsnachter
Alpenglühn’ - mikä ihana nimi - ja ’Ziegler's Fleisch’ tai tsekkoslovakialaiset
’Bibi’, ’Duo’, ’Ostravske Rane’, ’Zemplin’ jne. – muutamia mainitakseni. Olin
näistä koonnut etukäteen ostoslistan ja siihen kirjannut erikseen vielä
aikaiset.
Se, ettei vanhoja paikallisia lajikkeita ollut myynnissä, on
jälleen osoitus tomaatin valtavasta lajikekirjosta ja alleviivaa sitä, että
kaupoissa tarjotaan siemenfirmojen päättämiä kaupallisia lajikkeita, ei
välttämättä tomaattiharrastajien vaalimia perinteisiä lajikkeita.
* * * *
Omat tomaattini olivat siskoni hellässä huomassa saaneet
riittävästi vettä, ja kasvihuoneen ovien säätelyäkin oli harjoitettu. Satokausi
on nyt Turussa pääsemässä hyvään vauhtiin. Siitä kerron seuraavassa
postauksessa.
Mielenkiintoinen matkakertomus, mukavasti tuolla ulkomailla on tarjolla erilaisten lajikkeiden tomskuja! Kasviharrastus tuo matkusteluunkin ihan uusia ulottuvuuksia .
VastaaPoistaKiva, kun luit kertomukseni! Joo, joka matka tuo eteen jotain uutta.
Poista