maanantai 24. heinäkuuta 2017

Paradeiser ohne Sacher

Kesän riennot ovat aiheuttaneet pitkän blogihiljaisuuden. Nyt on lomamatka Wieniin takana, ja kerron hieman siitä, mitä tomaattisilmäni siellä näkivät.

Ensin vähän tomaattisanastoa.
Kun espanjalaiset valloittajat 1500-luvulla toivat tomaatin uutuuskasvina Meksikosta Eurooppaan, sen ensimmäisiksi nimiksi Espanjassa tulivat asteekki-intiiaanien kielen tomatl-sanan kuulokuvaa mukailevat muodot tomati, tumatle ja tomatas. Nykyespanjassa sana on tomate
Kun tomaatti sitten jatkoi valloitusretkeään Espanjasta muualle Eurooppaan ja Aasiaan, alkoi sen nimitysten hajaannus. Hyvin monissa kielissä tomaatin nimi on kuitenkin nykyään jotakin tomat-tyyppistä.
Kehityskulusta esimerkiksi käy saksan kieli, jossa nimitettiin tomaattia 1700-luvulla Liebesapfeliksi (vrt. Suomessa 1900-luvun alkuun saakka lemmenomena) tai Paradiesapfeliksi (Suomessakin paikoin alkuvaiheessa paratiisiomena), kunnes saksassa käyttöön vakiintui intiaanien kantasanaan pohjautuva Tomate.
Tiesin jo ennen Wienin-matkaa, että siellä törmäisin Paradiesapfelista lyhentyneeseen hienoon vanhaan muotoon Paradeiser (monikko myös Paradeiser). Tällä sanalla on jalansija itäisessä Itävallassa. Läntisessä Itävallassa sen sijaan käytetään nimitystä Tomate. Wienissä näki molempia sanoja.


Itävallan aurinko oli kypsyttänyt torimyyntiin upeita erikoistomaatteja ja muita vihanneksia. Kuva on Naschmarkt-torilta.

Myös unkarissa, tsekissä, slovakissa ja Balkanin slaavilaisissa kielissä tomaattia nimitetään sanalla, joka viittaa hedelmän paratiisillisuuteen. Teimme päiväretken Slovakian pääkaupunkiin Bratislavaan, ja saimme huomata, että slovakin kielessä tomaatti on paradajka, monikossa paradajky.

Slovakin kielessä tomaatti on paradajka, monikossa
paradajky. Domace tarkoittaa kotimaista.

Wienin toreilla ja hyvin varustetuissa ruokakaupoissa oli tarjolla lukuisia ja monenvärisiä tomaattilajikkeita. Eräässä Wienin Spar Gourmet -liikkeessä laskin 20 erilaista tomaatin myyntiartikkelia.
Bratislavasta ostin muutamia tomaattierikoisuuksia mukaani ottaakseni niistä siemenet talteen. Yksi oli vihreän ja keltaisen raidallinen. Se saattaa olla 'Green Zebraa', jota minulla on kasvamassakin, mutta ehkä kokeilen sitä ensi kesänä erikseenkin.  Ostin yhden erityisen ison pyöreän pinkin tomaatin ja yhden oranssin pitkulaisen, koska sellaista muodon ja värin yhdistelmää en ole ennen nähnyt.
Liekö lajike 'Green Zebra'? Sladkokysle tarkoittaa hapanimelää. 

Intohimona tomaatit -Facebook-ryhmässä keskusteltiin muutama viikko sitten huvittuneina peniksenmuotoisista tomaateista. Minulla on tänä kesänä kasvamassa eräältä puutarhuriystävältä saatua oranssinpunaista lajiketta, jonka arvelisin edustavan lajiketta ’Eros’. Bratislavalaiselta vihannestorilta ostin muutaman samankaltaisen mutta kirkkaanpunaisen, jonka nimeksi mainittiin 'Delfin' - ja delfiinin muotoisia nuo ovatkin.

Punaisia pitkulaisia tomaatteja Bratislavassa. Lajikkeen nimi on ilmeisesti 'Delfin'.

Ostamani tomaatit menivät heikkoon kuntoon ensin hytkyttyään päivän repussa ja sitten odotellessaan Suomeen pääsyä hotellihuoneessa, mutta se ei toivon mukaan vaikuta itävyyteen. Tomaateista kaavitut siemenet ovat nyt fermentoitumassa. Käytän tätä menetelmää siementen talteenotossa, koska sillä saa siistiä lopputuotetta, sellaista kuin kaupan siemenpusseissa on. 
Nyt täytyy sitten toivoa, että talteen ottamani lajikkeet ovat avopölytteisiä eikä hybridejä, jotta saan niistä samanlaisia jälkeläisiä kuin olivat emonsa.


Fermentointi on alkamassa. Kippojen päälle tuli vielä
rei'itetyt muovikelmut.


Oli matkakohde mikä tahansa, on pakko päästä puutarhakauppaan. Wienin pohjoispuolella kävimme OBI-nimisessä "kooraudassa" ja Dehner-nimisessä puutarhaliikkeessä. OBIsta nappasin mukaan muutaman tomaatinsiemenpussin, mutta paras löytö oli tämä: avomaantomaatin suojaksi tarkoitettua rei’itetyn muovin putkea, josta voi leikellä sopivan mittaisia pusseja kullekin tomaatille. Ryhdyn pussittamaan ainakin niitä avomaan tomaattikasveja, joiden kehitys on huolestuttavan hidasta – ottaen huomioon, että ollaan jo kolean kesän loppukesässä. Ensi kaudella pussitan ainakin osan tomaateista jo heti keväällä. Ostin kolme kymmenen metrin pakettia, ettei ihan heti lopu.


Kohta osa tomaateistani pääsee tai joutuu vihreisiin muoviyksiöihin.


Olisin halunnut löytää matkamuistoksi Wienistä ’Sacher’-nimisen suklaanruskean kirsikkatomaatin siemeniä, mutta sitä en näistä parista liikkeestä löytänyt, enkä ruvennut sen enempää etsimään. Dehneristä tarttui mukaan muutama uusi lajike. Lopulta Suomeen päätyivät tällaiset lajikkeet: limenvihreä kirsikkatomaatti ’Limetto’, historiallinen villitomaatti ’Rote Murmel’, Suomessakin myynnissä oleva ja paljon kehuttu amppelitomaatti ’Romello’, jo aiemmin hyväksi havaitsemani ruukkutomaatti ’Vilma’ sekä aikainen avomaantomaatti ’Hoffman's Rentita’. Jotain 'Rentitaa' minulla on tänä kesänä yksi ostotaimi kasvamassa - liekö samaa? Sopisi kuvaan, sillä 'Rentitan' sanotaan olevan unkarilainen lajike. 

Ulkomaanmatkoilla on aina on kiva katsastaa tomaatinsiementen tarjontaa. Lopulta ostin Wienistä vain muutaman pussin.

Miten pystyinkin olemaan siemenkaupassa näin maltillinen? Lähinnä ehkä siksi, ettei minulla ole kovin tarkkaa tietoa Keski-Euroopan tomaattilajikkeiden menestymisestä Suomessa. Wien esimerkiksi on 1300 kilometriä etelämpänä kuin Helsinki, eikä Wienistä ole tänä kesänä lämpöä puuttunut. Nytkin hikoilimme enimmillään +34 asteen helteessä, ja samanlaista siellä on ollut jo viikkokausia, toki välillä on ollut viileämpiä jaksoja välissä. Tomaatin kypsäksi ehtiminen ei siellä ole ongelma eikä aikaisuus niin keskeinen muuttuja lajikevalinnassa kuin Suomessa.
Erikoista oli se, ettei siemenhyllyistä löytynyt yhtään sellaista lajiketta, joiden alkuperämaaksi Tatiana’s tomatobase -nettisivustolla on merkitty Itävalta, Unkari tai Tsekkoslovakia. Missä luurasivat itävaltalaiset ’Red Giant from Vienna’, ’Schappis Küsnachter Alpenglühn’ - mikä ihana nimi - ja ’Ziegler's Fleisch’ tai tsekkoslovakialaiset ’Bibi’, ’Duo’, ’Ostravske Rane’, ’Zemplin’ jne. – muutamia mainitakseni. Olin näistä koonnut etukäteen ostoslistan ja siihen kirjannut erikseen vielä aikaiset.
Se, ettei vanhoja paikallisia lajikkeita ollut myynnissä, on jälleen osoitus tomaatin valtavasta lajikekirjosta ja alleviivaa sitä, että kaupoissa tarjotaan siemenfirmojen päättämiä kaupallisia lajikkeita, ei välttämättä tomaattiharrastajien vaalimia perinteisiä lajikkeita.


 *  *  *  *


Omat tomaattini olivat siskoni hellässä huomassa saaneet riittävästi vettä, ja kasvihuoneen ovien säätelyäkin oli harjoitettu. Satokausi on nyt Turussa pääsemässä hyvään vauhtiin. Siitä kerron seuraavassa postauksessa.


maanantai 3. heinäkuuta 2017

Väsynyt mutta onnellinen

Ensimmäinen osallistuminen Avoimet Puutarhat -tapahtumaan on nyt ohi. Olo on todella tyytyväinen, sillä päivän mittaan vieraskirjaan kertyi 54 nimeä, ja kiinnostuneita ihmisiä tuli jopa satojen kilometrien takaa. Kävijämäärä on sikäli oikein hyvä, että meillä on nähtävillä lähinnä vain tomaatteja - ja niitäkin vain kukkina ja raakileina - ei siis mitään koristekukkien loistoa tai kasveilla tunnelmointia tai taiteilua.

Tuntuu, että tomaatti on nosteessa. Hyvin moni halua kokeilla muutamalla kasvilla, ja yllättävän moni on paneutunut aiheeseen syvällisesti. Mainostin kiinnostuneille mm. Facebookin Intohimona tomaatit -ryhmää. Sen jäsenmäärään saattaa tulla pieni piikki...

Kiitokset kaikille kävijöille!

Olipas kiva olla harrastuksen nimissä rinta rottingilla ja rintapielessä tapahtuman tunnusnappi. Ritva- ja Harri-nappien kanssa kuvassa on Simo, Inkerinmaalta peräisin oleva maatiaistomaatti. 



Puutarhapäivän puolenpäivän rynnistyksestä jäi kuva ottamatta, joten tässä on iltapäivän keskivilkkaan hetken leppoisaa tunnelmaa. Turussa koko päivä oli pilvinen mutta sateelta vältyttiin.



.
Rohkaisen turkulaisia ja varsinaissuomalaisia puutarhoja avaamaan vuoden
päästä porttinsa. Seudulla on paljon kiinnostavia pihoja - nyt vaan pois turha
"tää on nyt vaan tämmöne" -ajattelu.