Ensimmäinen osallistuminen Avoimet Puutarhat -tapahtumaan on nyt ohi. Olo on todella tyytyväinen, sillä päivän mittaan vieraskirjaan kertyi 54 nimeä, ja kiinnostuneita ihmisiä tuli jopa satojen kilometrien takaa. Kävijämäärä on sikäli oikein hyvä, että meillä on nähtävillä lähinnä vain tomaatteja - ja niitäkin vain kukkina ja raakileina - ei siis mitään koristekukkien loistoa tai kasveilla tunnelmointia tai taiteilua.
Tuntuu, että tomaatti on nosteessa. Hyvin moni halua kokeilla muutamalla kasvilla, ja yllättävän moni on paneutunut aiheeseen syvällisesti. Mainostin kiinnostuneille mm. Facebookin Intohimona tomaatit -ryhmää. Sen jäsenmäärään saattaa tulla pieni piikki...
Kiitokset kaikille kävijöille!
 |
| Olipas kiva olla harrastuksen nimissä rinta rottingilla ja rintapielessä tapahtuman tunnusnappi. Ritva- ja Harri-nappien kanssa kuvassa on Simo, Inkerinmaalta peräisin oleva maatiaistomaatti. |
|
|
 |
Puutarhapäivän puolenpäivän rynnistyksestä jäi kuva ottamatta, joten tässä on iltapäivän keskivilkkaan hetken leppoisaa tunnelmaa. Turussa koko päivä oli pilvinen mutta sateelta vältyttiin.
.
 |
Rohkaisen turkulaisia ja varsinaissuomalaisia puutarhoja avaamaan vuoden
päästä porttinsa. Seudulla on paljon kiinnostavia pihoja - nyt vaan pois turha
"tää on nyt vaan tämmöne" -ajattelu.
|
|
Onnitteluni reippaudesta! Ei minullakaan ollut kuin noin 50 kävijää, yksi kesä 100. Vain kaksi ruusupensasta kukki, muut 98 lajia odottelevat. Työlästä on perennojen nimeäminen. Huomasin, että niitäkin on liki 100. Täällä sattui vain oman kaupungin festivaalit laajoine ohjelmineen samaan aikaan, joten puutarhani jäi sen varjoon. Mutta samoin, huomasin, että jotkut ajelevat satoja kilometrejä kiertäen eri puutarhoja.
VastaaPoistaTosi hyvä väkimäärä sulla, kun asut kuitenkin pienemmmällä paikkakunnalla kuin Turku.
PoistaKokemus oli kyllä todella kiva, eli ensi suvena olen jälleen mukana, ellei mitään pakottavaa estettä tule.
Olemme viimein selvinneet kotikonnuille turneeltamme. Kirjoitin blogiini pienen jutun käynnistämme, toivottavasti meni faktat ainakin suunnilleen kohdilleen :)
VastaaPoistaParia asiaa jäin vielä miettimään, jos sinulta löytyisi näihin vastauksia; ensinnä ihan uteliaisuuttani mietin, löytyyköhän Suomesta miten muita tomaatinkasvattajia, joilla olisi vastaavan suuruinen lajikevalikoima, satutko tietämään muita?
Ja toisena jäi mietityttämään kastelu, millä tavoin ja miten usein kastelet tomaatteja, niin taivasalla kuin sadesuojan alla kasvavia? Kiitos, jos vielä jaksat näihin vastailla!
Kiitos kaunis blogikirjoituksestasi! Suomessa voi hyvinkin olla yhtä monilajikkeisia viljelyksiä; en kylläkään tiedä ketään. Sonja Lumpeella on kerrallaan kasvamassa n. 60 lajiketta, ja satojen lajikkeiden siemenkokoelmia on ainakin muutamilla Intohimona tomaatit -faceryhmän jäsenillä.
PoistaKastelen saaveihin kerätyillä sadevedellä kannuilla. Se on hyvää kuntoilua! Aina sadevettä ei kuitenkaan riitä, jolloin lasken vettä letkulla saaveihin esilämpiämään. Pyrin pitämään tomaattien kasvualustan koko ajan kosteana. Suurin osa tomaateistani kasvaa ruukuissa, joten voin arvioida veden tarvetta ruukkujen painon mukaan. Painoa pitää olla koko ajan! Säät tietysti ratkaisevat: Plvisellä säällä haihdunta on vähäistä, eikä kannuun tarvitse tarttua joka päivä. Helteellä pitää kastella joka päivä ja paljon.
Suoraan maahan istutettujen avomaantomaattien vedentarve on minulle vielä mysteeri, ja niiden kastelua vasta opettelen. Oletan, että enemmän on varmaan parempi kuin vähemmän. Tarvitaanhan tomaattiin kokoa ja mehukkuutta!