sunnuntai 11. maaliskuuta 2018

Kylvömenetelmien vertailua



Aika ajoin näkee koulukuntakeskustelua siitä, kumpi menetelmä tuottaa paremman itävyyden: idätyslautta vai perinteiset multakylvöt. Tein tästä vuosi sitten pienen vertailevan tutkimuksen.


Olen idätyslauttaa käyttäessäni noudattanut aika lailla Chilivaarin ohjeita, ks. http://chilivaari.blogspot.fi/2015/01/idatyslautta-paivitysta-2015.html

Kokeeni aineistona oli joskus Espanjan lomalta ostamani iso pussi Marmande-tomaatin siemeniä. Kylvin niitä sata lautalle ja toiset sata laakeaan multa-astiaan.




Asetin kylvökset vierekkäin samalle lämpömatolle. Mullan ja lautan pinnassa lämpötila oli +24 - 27 astetta.

Lautalla itäminen alkoi, kun oli kulunut kaksi vuorokautta kylvöstä. Suurin pyrähdys tapahtui välillä 2.-4. vuorokautta. Loppu oli täydennystä. 


Idätyslautalla oli ahdasta, kun kylvöstä on kulunut neljä vuorokautta. 


Mullassa itäminen pääsi vauhtiin, kun oli kulunut 5 vuorokautta kylvöstä. Itämispyrähdys ajoittui 6. – 7. vuorokauden kohdalle. Sen jälkeen mullasta nousi vielä paljon taimia, mutta pienissä erissä ja pitkällä aikavälillä.
Tässä tulos graafina.






Päätulos on tämä: Idätyslautta tuotti saman siemenpussin siemenille hieman paremman itävyysprosentin kuin multakylvö. Osuus lautalla oli 87 vs. mullan 79/100. Mullassa kehitys tapahtui hitaammin kuin lautalla. Hitauden vaikutelma syntyy osittain siitä, että vertailu ei kohdistukaan samoihin asioihin: lautalta näkee sen, että juurenpiikki on työntynyt esiin, kun taas mullasta näkee myöhäisemmän ilmiön eli sen, että taimen niska tai sirkkalehdet ovat tulleet esiin.

Mutta oikeaakin hitautta oli havaittavissa: Mullassa tapahtui pitkään jälki-idäntää, eli yksittäisiä ituja tuli esiin jopa yli kolme viikkoa kylvön jälkeen. Lautalla itäminen kerta kaikkiaan loppui 12 päivän kohdalla, ja sen myös näki omin silmin. Silloin lautalla olleissa lopuissa siemenissä ei ollut mitään elonmerkkejä ja osa oli epäkelvon näköisiä, esimerkiksi tummuneita.

HUOM! Koe on sikäli vain suuntaa-antava, että se on tehty kotioloissa, joissa kaikkia muuttujia ei saada vakioitua siten kuin laboratorioissa. Lisäksi tätä koetta ei voi yleistää kertomaan mitään siitä, suuriko osa kylvetyistä siemenistä lautalla yleensä itää, koska siemenerissä on isoja eroja, jotka johtuvat lajikkeesta, iästä ja säilytystavasta. Tässä kokeessa vertailtiin vain, missä aikataulussa siemenet näillä menetelmillä itävät ja kumpi menetelmä idättää siemeniä suhteellisesti enemmän.


    *    *    *    * 

Tein tämän kevään 2018 ensimmäiset kylvöt idätyslautalle, mutta nyt olen kuitenkin palaamassa multakylvöihin. Syy on tämä: monissa idätyslautalta jatkokasvatukseen siirtämissäni tomaatinaluissa on vioitusta, joka todennäköisesti johtuu menetelmästä – tai sitten teen siinä jotakin väärin.
Pyrin siirtämään itäneen siemenen lautalta multiin heti, kun juurenpiikki on tullut esiin. Kun varsinainen itu sitten tulee mullasta esiin, yllättävän moni niistä on ”siemenpäinen” eli sirkkalehdet ovat jääneet siemenen vangiksi.
.
Jos siemenen poistaa nyppäisemällä, sirkkalehdet katkeavat päistään. Jos siemenen jättää poistumaan itsekseen, silloinkin sirkkalehtiin tulee herkästi vioitusta.

"Siemenpäinen" tomaatintaimen alku.

Vioittuneet sirkkalehdet.
Olisi kiva kuulla muilta tomaatinkasvattajilta, ovatko heillä samankaltaiset kokemukset taimien vioittumisesta, kun he käyttävät lauttamenetelmää. Vai pitäisikö itänyt siemen ottaa lautalta pois jossain myöhemmässä vaiheessa? Lisäksi kysymys kuuluu, onko sirkkalehtien laadulla - eli jossain määrin heikentyneellä kasvuunlähdöllä - vaikutusta satoon saakka. Onhan kuitenkin niinkin, että kun taimet ovat parikymmentäsenttiset ja niitä koulitaan isompiin purkkeihin, ensimmäinen lehtipari joutaa jo menemään.
Ja onko lopulta niin, että idätyslautta sopii paremmin chileille ja paprikoille kuin tomaateille? 

11 kommenttia:

  1. Viime vuonna laitoin kaikki tomaatit idätyslautan kautta, mutta tänä vuonna menin helpommalla ja kylvin suurimman osan suoraan kookospotteihin ja ruukkuihin. Idätyslautasta tykkäsin siinnä suhteessa paljon, että turhia multa potteja ei tarvitse, kun laittaa vaan itäneet siemenet suoraan multaan. Tänä vuonna, kun tarvitsen vain yhden taime per lajike ja siemeniä on reilusti, toimin toisin. Molemmat keinot ovat minusta hyviä. Vioittumista ja kypäräpäisyyttä olen huomannut myös molemmissa tavoissa, mutta sillä ei ole jatkon kannalta ollut merkitystä. Jos siemen ei ala irtoamaan, olen kostutellut sitä vedellä.

    VastaaPoista
  2. Tämä oli mielenkiintoinen postaus ja koe.
    Itse kylvän aina multaan. Mutta nyt olen alkanut miettimään tuota idätyslauttaa, kun tuntuu että niin moni käyttää sitä menetelmää. Olipa ajankohtainen postaus omien pohdintojeni kannalta.

    VastaaPoista
  3. Olen lauttaa kokeillut, mutta koin lopulta kasvualustaan kylvämisen kehityksen kannalta paremmaksi lineaarisen kehityksen takia.

    Kypäräpäisyys johtuu taas epäkypsästä siemenestä, eli siemen on osittain raaka. Näin ainakin Arno Kasvi on sanonut. Lautalla siemenkuoren pehmeäminen on todennäköisesti parempaa suuremman kosteuden takia, mutta tällöin siemenen pitäisi antaa kehittyä lautalla ja korkeassa kosteudessa pidemmälle.

    Yksi vaihtoehto voisi olla esilannoitettuun kivivillaan kylvö, jolloin kehitys saa jatkua suoraan kasvualustaan, mutta samalla siemenelle on tarjolla korkeampaa kosteutta. Ulkomailla lauttaa ei tunneta ja englantilaiset käyttävätkin monesti kivivillaa ja Root riot tyyppisiä kasvualustasieniä idätyksiin.

    Lauttahan ei ole mikään uusi keksintö ja sitä on käytetty vuosikymmeniä, tosin vain itävyysprosentin tutkimiseen ja varmentamiseen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olin kyllä huomaavinani kypärien trendinomaisen lisääntymisen nimenomaan käyttäessäni lauttaa. Kaikkiaan minulla kylvömäärät ovat niin pieniä, ettei itävyysprosentti ole mikään ongelma. Kylvöön tulee tänä keväänä n. 130 eri tomaattilajiketta, joita kutakin kylvän 2 - 4 siementä. Tarkoitus on pitää itsellä 1 taimi kutakin ja jaella ylijäämätaimet pois.

      Poista
    2. Niin siis laboratoriot, kuten Evira käyttävät lauttaa tai siihen verrannollista tapaa itämisprosentin toteamiseen. Tästä oli muutama vuosia sitten Turun sanomissa juttua. Kotioloissa itämisprosenttia ei tarvitsekkaan määritellä ja aina voi pistää pari varasiementä.

      Itse pidän lauttaa enemmän juuri itävyyden toteamisvälineenä, enkä koe sitä kylvömenetelmänä taimille. Nythän lauttabuumi on puutarhavaikuttajien kautta noussut monen tietoisuuteen ja onpahan joku ihmetellyt, että voiko siemenet kylvää jopa suoraan multaan! :D

      Poista
  4. Mielenkiintoista. Kokeilin talouspaperilla idätystä ensimmäistä kertaa tänä vuonna chilien kanssa. Ei siis ollut varsinaisesti lautta, mutta samantyylinen idea. Koin itäneiden siementen käsittelyn hankalaksi, joten taidan pysyä jatkossa multaan kylvämisen parissa. Kyllähän tomaatteihin jää välillä nuo siemenet kiinni mullasta itäessäänkin. En ole huomannut että vaikuttaisi myöhempään kasvuun.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samoin minä taidan taas palata pysyvästi multakylvöihin. Lautan etuna on se visuaalisuus: nopeasti näkee, mitä tapahtuu, jos mitään. Mutta noita vioituksia en enää halua.

      Poista
  5. Laitoin omat varmat tomaattilajikkeet tänään itämään perinteisesti multaan. Pari uutta kokeilua: Indigo Rose ja Tiger F1(tumma) valitsin mukaan.

    Paprikaa kokeilen myös, ihan Pirkan makeasta suiposta. Josko kasvaisi YoloWonderin tavoin avomaalla (III-vyöhykkeellä).
    Paprikoissa on noita siemen tarttuu ja vioittaa taimea, muttei sillä ole lopptuloksen kannalta ollut merkitystä. Sillä oli viimevuonna merkitystä, että kissa niisti viimevuonna paprikan taimien latvoista puolet pois taimipottivaiheessa.

    Liityin lukijajoukkoon tomaattien vuoksi ja toivon edelleen paljon infoa lajikkeista (joista Siberia ja Potattomatti (savitaipaleelta)) ovat omallakin kasvatuslistalla, tänään kylvettynä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tervetuloa lukijoiden joukkoon! Huomasitko, että potattomatista on paljon infoa elokuun 2017 postauksessani "Avomaantomaatti kasvaa vankasti Livonsaaressa".

      Poista