Kausi 2021 alkakoon!

Tervetuloa maailmaan, te kasvukauden 2021 tomaatintaimet!

Vuosi sitten, kun korona iski, ajattelin, että onneksi on tällainen harrastus, joka ei ole juurikaan riippuvainen rajoituksista. Niin ajattelen nytkin, kun elämme jo toista koronakevättä.

Posti on tuonut pihan laatikkoon verkkokaupoista tilaamiani tai toisten harrastajien vaihtureina lähettämiä uusia tomaatinsiemeniä - niin kuin mitään uusia nyt edes tarvittaisiin.

Kylvin helmikuun puolella, näköjään 14.2., muutamia mini- ja dwarf-lajikkeita.

Tein kylvösuunnitelmat jo syksyllä, kun edellinen kausi oli tuoreessa muistissa, mutta nythän ne muuttuvat koko ajan uusien lajikkeiden saapuessa.

Mitään erityistä teemaa en tälle kesällä ole päättänyt, mutta muutama kylvöidea on:

Olen hankkinut siemenkokoelmiini neljä venäläistä, aikaisuutta skoro-sanalla nimessään mainostavaa lajiketta ja sijoitan ne ruukuissa vierekkäin. Lajikkeet ovat ’Sibirski Skorospeli’ (Siperian aikainen), josta on aiemmat erittäin hyvät kokemukset, ’Leningradski Skorospeli’ (Leningradin aikainen), ’Moskovski Skorospeli’ (Moskovan aikainen) ja Skorospelka. Kisa alkakoon!

Skoro tarkoittaa aikaista, mutta vain identtisesti ja rinnatusten kasvattamalla selviää, mikä näistä venäläisistä on kaikkein aikaisin.

Toinen ruukkuryhmä muodostuu kotimaan ja lähialueen maatiaisista. Rinnakkain tulevat Evakko, Isän tomaatti ja Marilainen pihvitomaatti.

Kasvihuoneeseen mahtuu vain 27 tainta eli lajiketta, ja taas olisi tyrkyllä aivan liikaa lajikkeita. Joka kesä tekisi mieli yrittää kokoennätystä. Tavoitteena on ylittää kilon paino, missä en ole toistaiseksi onnistunut. Siksi olen kylvänyt toiveikkaana ’Aussien’ ja ’Domingon’ siemenet. Mutta koska tilaa on vähän, vain yksi taimi kumpaakin.

Kasvatuspaikkojen työnjako on sama kuin ennenkin: Kasvihuoneeseen isoja, värikkäitä ja kummallisia. Avomaalle aikaisia, jotka usein ovat käytännössä peruspunaisia.

Kasvihuoneeseen tulevat kasvamaan mm. lajikkeet 'Citrina', 'Mortgage Lifter', 'Cream Sausage',' Kiwi', 'Datlo' ja 'Pera d 'Abruzzo' ja parikymmentä muuta. Enempää ei kahdeksaan neliöön mahdu. 

Olen kerrankin malttanut odotella kylvöissä. Nyt on kylvetty vasta kasvihuonelajikkeet ja  avomaanlajikkeista pikkupensaat ja dwarfit eli kääpiöt, joiden kasvutapa on kompakti. Avomaanlajikkeiden pääkylvön vuoro voisi olla vaikkapa viikon päästä. 

Olen sisustanut taimihuoneen jo valmiiksi, eli siellä ovat kasvilamput ja kasvatuspaikat valmiina.

Tänään hyinen pohjoistuuli ja pöllyävä lumi muistutti, että vielä oooon talvee jäljellä…

Kylvömenetelmien vertailua

Aika ajoin näkee koulukuntakeskustelua siitä, kumpi menetelmä tuottaa paremman itävyyden: idätyslautta vai perinteiset multakylvöt. Tein tästä vuosi sitten pienen vertailevan tutkimuksen.

Olen idätyslauttaa käyttäessäni noudattanut aika lailla Chilivaarin ohjeita.

Kokeeni aineistona oli joskus Espanjan lomalta ostamani iso pussi Marmande-tomaatin siemeniä. Kylvin niitä sata lautalle ja toiset sata laakeaan multa-astiaan.

Asetin kylvökset vierekkäin samalle lämpömatolle. Mullan ja lautan pinnassa lämpötila oli +24 - 27 astetta.

Lautalla itäminen alkoi, kun oli kulunut kaksi vuorokautta kylvöstä. Suurin pyrähdys tapahtui välillä 2.-4. vuorokautta. Loppu oli täydennystä.

Idätyslautalla oli ahdasta, kun kylvöstä on kulunut neljä vuorokautta. 

Mullassa itäminen pääsi vauhtiin, kun oli kulunut 5 vuorokautta kylvöstä. Itämispyrähdys ajoittui 6. – 7. vuorokauden kohdalle. Sen jälkeen mullasta nousi vielä paljon taimia, mutta pienissä erissä ja pitkällä aikavälillä.

Tässä tulos graafina.

Päätulos on tämä: Idätyslautta tuotti saman siemenpussin siemenille hieman paremman itävyysprosentin kuin multakylvö. Osuus lautalla oli 87 vs. mullan 79/100. Mullassa kehitys tapahtui hitaammin kuin lautalla. Hitauden vaikutelma syntyy osittain siitä, että vertailu ei kohdistukaan samoihin asioihin: lautalta näkee sen, että juurenpiikki on työntynyt esiin, kun taas mullasta näkee myöhäisemmän ilmiön eli sen, että taimen niska tai sirkkalehdet ovat tulleet esiin.

Mutta oikeaakin hitautta oli havaittavissa: Mullassa tapahtui pitkään jälki-idäntää, eli yksittäisiä ituja tuli esiin jopa yli kolme viikkoa kylvön jälkeen. Lautalla itäminen kerta kaikkiaan loppui 12 päivän kohdalla, ja sen myös näki omin silmin. Silloin lautalla olleissa lopuissa siemenissä ei ollut mitään elonmerkkejä ja osa oli epäkelvon näköisiä, esimerkiksi tummuneita.

HUOM! Koe on sikäli vain suuntaa-antava, että se on tehty kotioloissa, joissa kaikkia muuttujia ei saada vakioitua siten kuin laboratorioissa. Lisäksi tätä koetta ei voi yleistää kertomaan mitään siitä, suuriko osa kylvetyistä siemenistä lautalla yleensä itää, koska siemenerissä on isoja eroja, jotka johtuvat lajikkeesta, iästä ja säilytystavasta. Tässä kokeessa vertailtiin vain, missä aikataulussa siemenet näillä menetelmillä itävät ja kumpi menetelmä idättää siemeniä suhteellisesti enemmän.

    *    *    *    * 

Tein tämän kevään 2018 ensimmäiset kylvöt idätyslautalle, mutta nyt olen kuitenkin palaamassa multakylvöihin. Syy on tämä: monissa idätyslautalta jatkokasvatukseen siirtämissäni tomaatinaluissa on vioitusta, joka todennäköisesti johtuu menetelmästä – tai sitten teen siinä jotakin väärin.

Pyrin siirtämään itäneen siemenen lautalta multiin heti, kun juurenpiikki on tullut esiin. Kun varsinainen itu sitten tulee mullasta esiin, yllättävän moni niistä on ”siemenpäinen” eli sirkkalehdet ovat jääneet siemenen vangiksi.
.

Jos siemenen poistaa nyppäisemällä, sirkkalehdet katkeavat päistään. Jos siemenen jättää poistumaan itsekseen, silloinkin sirkkalehtiin tulee herkästi vioitusta.

"Siemenpäinen" tomaatintaimen alku.

Vioittuneet sirkkalehdet.

Olisi kiva kuulla muilta tomaatinkasvattajilta, ovatko heillä samankaltaiset kokemukset taimien vioittumisesta, kun he käyttävät lauttamenetelmää. Vai pitäisikö itänyt siemen ottaa lautalta pois jossain myöhemmässä vaiheessa? Lisäksi kysymys kuuluu, onko sirkkalehtien laadulla - eli jossain määrin heikentyneellä kasvuunlähdöllä - vaikutusta satoon saakka. Onhan kuitenkin niinkin, että kun taimet ovat parikymmentäsenttiset ja niitä koulitaan isompiin purkkeihin, ensimmäinen lehtipari joutaa jo menemään.

Ja onko lopulta niin, että idätyslautta sopii paremmin chileille ja paprikoille kuin tomaateille?