 |
| Rakastan tätä värien kirjoa! |
Elokuu ei ainakaan täällä lounaisessa Suomessa ole tuonut
katkosta heinäkuussa alkaneeseen muhkeaan sadontuottoon. Neljä kasvia tosin olen
poistanut ruttoisten hedelmien takia, mutta tartunnat ovat – kop-kop! –
rajoittuneet niihin, ehkä kuivan sään takia. Moni hurjaksi ennustettu saderintama on pyyhkäissyt
Turun yli tipauttaen vain pari milliä vettä, joten elokuun sään yleisilme on ollut
kuiva.
Sato tomaattitarhassani on suurempi kuin koskaan. On vaikea
sanoa, mikä on suotuisien säiden ja mikä voimallisen täristelyn ja lannoituksen
ansiota.
Alkukaudesta täristelin kasvihuonetomaattien kukkia useammin kuin koskaan, ja uskon sen vaikuttaneen hedelmien lukumäärään. Heinäkuussa täristelyyn tuli kahdentoista päivän katkos, kun olimme lomamatkalla, mikä näkyy pienenä aukkona sadontuotannon jatkumossa.
Lannoituksen suhteen olen ollut runsaskätisempi kuin aiemmin.
Olen jatkanut kaliumvoittoisella kasvihuoneviljelyyn tarkoitetulla tomaattilannoitteella lannoittamista vielä
heinä-elokuussa. Heti kun kasviin on tullut lakastumisen ja kellastumisen
merkkejä, olen antanut täydennyslannoitusta ja saanut lehdet taas vihreäksi.
Lajikkeita on tänä kesänä kasvamassa noin 60, melkein kaikki itselleni uusia tuttavuuksia.
Huomioita lajikkeista
AVOMAALLA
 |
| Ambrosia Orange. Hitaasti kehittynyt kirsikka- ja runkotomaatti. Kasvattajan palkitsee kypsien hedelmien hunajankeltainen väri ja maussa tasapainoinen makean ja happaman yhdistelmä. Ei ole äkkimakea kuten Sungold F1. Miinuksena taipumus halkeiluun nyt syksymmällä. |
 |
| Bing Cherry ja Blue Bayou. Mustia kirsikkatomaatteja, jotka ovat olleet puutarhan katseenvangitsijoita. Kannan ympärys jää mustaksi, ja muu osa kypsyy ruskeanpunaiseksi. Maukkaita! |
 |
Italian Roma. Kiinteä, kuivahko ns. pastatomaatti ruuanlaittoon. |
 |
| Juliet, kuvassa oikealla, vasemmalla Skorospelka. Juliet on vaarallisen rutonarka, koska se sairastui näinkin hyvien säiden vallitessa. Sitä paitsi sen pääsato oli kypsymässä vasta nyt elokuun lopulla. Siis: hyödytön lajike. |
 |
| Pokusa. Satoisin tietämäni punainen kirsikkatomaattilajike. Kasvoi terassilla eli avomaalla. Makea, kerrassaan ihana! |
 |
| Sheboygan. Vadelmanpunaiset tomaatit ovat tavattoman nättejä. Samaa väriä tunnustivat tänä kesänä sydäntomaatti Malinowy Retro ja työkaverilta saatu satoisa ja vahva Rugby F1. (Yleensä en kasvata hybridejä.) |
 |
| Roi Humbert. Perinnelajike, joka oli mukana puutarhahistoriallisista syistä, mutta ei pärjännyt uudemmille lajikkeille. Varsi oli tavattoman tanakka, mutta jostakin syystä latvus ruskistui, ja pieneksi jääviä hedelmiä vaivasi latvamätä enemmän kuin muita. |
 |
| Alsu, Bohun, Luban (kuvassa), Sultan F1. Hyviä, hieman erityyppisiä avomaan pensaita. Alsu aikaisin ja suurihedelmäisin, mutta lopetti aika lailla kerrasta. Bohun sen sijaan aloittelee kakkoskierrosta. Lubanissakin on isot hedelmät. Sultanista huomaa sadon määrässä, että se on hybridi. |
KASVIHUONEESSA
 |
| Armenian. Kasvihuoneen upein! Tuotti lukuisia kelta-oranssi-punaisia puolikiloisia tomaatteja. |
 |
| Bezrazmernyi. Pukkasi jo elokuun alussa kesän suurimman möllykän (616 g). Nimi on venäjää ja tarkoittaa kuvaavasti valtavaa, suunnatonta. |
 |
| Cherokee Lime Stripes. Ruskealla pohjalla limenvihreitä raitoja. Maku erinomaisen raikas. |
 |
| Orange Banana on tuottanut heinäkuusta lähtien tasaiseen tahtiin kellanruskeita kiinteitä, pitkulaisia tomaatteja, joissa on hyvä, tasapainoinen maku. |
 |
| Tigrino. Miksiköhän Seklos-siemenfirma myy oikein kuvallisessa paperipussissa näin huonoa lajiketta? Isot kirsikkatomaatit ovat toki kauniita: ruskean ja vihreän raidallisia, mutta tomaatin kuori on kova ja sitkeä ja hedelmä on kypsänäkin kitkerä. Kesän huti! |
 |
| 1884. Hieno perinnelajike, joka tuottaa isoja punaisia pihvitomaatteja. |
* * *
Tässä päällimmäisiä havaintoja. Seuraavassa postauksessa vertailen tämän kesän amppelitomaattilajikkeita.
Loppukevennyksenä tämä silmällinen Italian Roma -tomaatti, jonka olen nimennyt Vaanijatomaatiksi. HUH!
