Näytetään tekstit, joissa on tunniste tomaatinkasvatus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste tomaatinkasvatus. Näytä kaikki tekstit

perjantai 1. syyskuuta 2023

Vihreä se vasta herkkua on

'Green Grape Cherry' on makea kuin karkki.

Tänä kesänä tomaattiviljelmilläni erityisteemana ovat olleet vihreiksi jäävät tomaattilajikkeet. Amerikkalaiset, jotka rakastavat kirjainlyhenteitä, käyttävät näistä lyhennettä GWR. Se tulee sanoista green when ripe(ned)

Kiinnostus GWR-tomaatteihin syttyi vuosia sitten raidallisesta lajikkeesta ’Green Zebra’, joka on paitsi kaunis myös maukas. ’Green Zebra’ lienee tomaattiharrastajien parhaiten tuntema vihreäksi jäävä lajike. Muistaakseni jopa sen taimia oli keväällä myynnissä Plantagenissa.

Pystyn yhä palauttamaan mieleen ensimmäisen makuelämykseni 'Green Zebrasta'
viiden vuoden takaa. Maku oli erityisen raikas. 


Rakkaus GWR-tomaatteihin syventyi vuosi sitten, kun tomaattimaistelun 2022 voittajaksi singahti Yhdysvaltain Tennesseestä kotoisin oleva pihvilajike ’Aunt Ruby’s German Green’. Eräs maistelija kuvaili sitä näin: ”Rönsyilevä, äärimmäisen mehukas, makea, omenainen, hyvä hapokas jälkimaku, joka viipyilee.” Eräs tuttu tomaattiharrastaja taas vannoo irkkuliköörin nimeen – hänen suosikkinsa on siis ’Irish Liqueur’.

Vuosi sitten pidetyn Tomatastingin voittaja.


Intohimona tomaatit -Facebook-ryhmässä moni kehuu 'Green Envyä', josta minäkin olen aina tykännyt.

'Green Envy' -tomaatteja oli minulla kasvamassa kesällä 2016.

Kotipuutarha-lehdessä todettiin keväällä 2023, että ”kun maku on tomaattisadon määrää tärkeämpi, kannattaa valita lajikkeita, joilla on vihreät hedelmät”.

Tilasin alkuvuonna puolalaisesta Pomidorlandiasta useita itselleni uusia lajikkeita, joiden hedelmän väri on vihreä, muun muassa ’Cerise Verte’, dwarf-lajike ’Emerald Giant’, ’Green Doctor’s Frosted’, ’Green Copia’, ’Green Giant’, ’Blue Green Zebra’ ja ’Green Grape Cherry’. Ennestään siemenkansiossa oli irkkulikööri, jota en täksi kaudeksi kylvänyt, sekä vanha tuttu lajike ’Malakhitovaja Shkatulka’, englanniksi ’Malachite Box’, suomeksi malakiittirasia.

Dwarf-lajike 'Emerald Giant' tuotti tänä kesänä hyvän sadon.

Nyt on vihreiden summauksen aika.

Tiesin etukäteenkin, että GWR-lajikkeissa on se hankala puoli, ettei niiden kypsyyttä havaitse samaan tapaan helposti värin perusteella kuin punaisten, keltaisten, mustien ja valkoisten tomaattien. Vihreiden viljely ei ole huolimattoman hommaa. GWR-tomaatin kypsyyden huomaa hellästi puristamalla, vaikkapa silmät kiinni. Kun tomaatti on joustava tai pehmeä, hedelmä on valmis. Joissakin lajikkeissa havaintoapuna on värin muuttuminen raa’anvihreästä kellan- tai ruskeanvihreäksi.

Tämä hankaluus realisoitui minunkin tarhassasi: kypsiä GWR-tomaatteja on jäänyt havaitsematta puskasta, vaikkei viljelmäni nyt kovin suuri olekaan. Niitä on ehtinyt mennä ylikypsiksi ja homeisiksi, jolloin osoitteena on ollut suoraan komposti.

Toinen ongelma saattaa johtua tästä syksystä eli sateista ja suuresta ilmankosteudesta. Nimittäin kasvihuoneessa kasvaneet vihreät kirsikkalajikkeet ’Cerise Verte’ ja ’Green Doctor’s Frosted’ ovat tuottaneet mukavasti satoa, mutta järjestään kaikki kypsät ovat olleet haljenneita. Sää- ja kosteuselitystä vahvistaa se, että parvekkeelle kuivempiin oloihin siirretyn ’Green Grape Cherry’ -kasvin hedelmät ovat olleet ehjiä.

'Cerise Verte' - kaikki tomaatit
 haljenneita.
Mutta se maku!

Jos pitäisi valita kesän ”geeweeärristä” herkuista herkuin, se on ’Green Grape Cherry’. Se on kuin omalaatuinen karkki, jossa yhdistyy makeus, hedelmäisyys ja täyteläisyys.

Satoisuudessa parhaita ovat olleet vanha tuttu ’Malakhitovaja Shkatulka’ ja perunalehtinen kompakti dwarflajike ’Emerald Giant’.

Sadon määrässä pettymys oli ’Green Giant’. Tarhallani kuitenkin on aina kasvamassa vain yksi lajike kutakin, eikä yhden kasvin perusteella voi tuomita koko lajiketta.

Kasvihuoneen kauneimmistoa edustaa vihreän- ja ruskeankirjava raidallinen ’Green Copia’. Hyvin samannäköiseksi osoittautui tuttavankauppaa saatu lajike ’Girl Girl’s Weird Thing’. ”Girl Girlin kumma asia” on nettitietojen mukaan ’Green Zebran’ mutaatio. Kanadalainen Jessica Hughes antoi tällaisen nimen, koska hänen Girl Girl -niminen tyttökoiransa söi tämän kasvin tomaatteja. "Tyttötyttö" on lajikkeena kovin myöhäinen; olen siitä saanut näin syyskuun alussa vasta muutaman hedelmän.

'Girl Girls' Weird Thing' - lajike, jonka nimi on tomaattimaailman kummallisimmasta päästä.

Kaikki pihvikokoiset GWR:tä ovat olleet maukkaita, ehdottomasti maukkaampia kuin kasvihuoneen valkoiset lajikkeet, joita tuli laitettua liikaa. Valkoiset ovat kauniita mutta maultaan aika latteita.

Joitakin vihreitä kasvaa kasvihuoneessani varmasti jatkossakin.

*   *   *

Myöhään alkanut tomaatin satokausi 2023 taitaa lopahtaa heti syyskuun alussa, sillä parissa avomaan kasvissa on näkynyt ruttoisia lehtiä. Olen heittänyt ruttoiset kasvit pois, mutta on vain ajan kysymys, koska tauti roihahtaa koko puutarhassa, varsinkin kun säät ovat näin märät. 

maanantai 27. maaliskuuta 2023

Led-katastrofi


Uusi kevät, uusi taimikasvatusongelma. Nyt sen nimi on led.

Loppuvuonna ennätyskalliin sähkön aikaan päätin, että hankin taimikasvatusta varten led-listoja.  Samaan aikaan kirjoitin lehtijuttua - olenhan toimittaja - sähkövalon historiasta, ja kirjasin siihen, että elohopeaa sisältävät loisteputket jäävät EU-alueella pian historiaan. Siitäkin syystä siis oli aika siirtyä ledeihin.

Koska ruotsalainen Nelson Garden oli tuttu tuotenimi monista yhteyksistä, myös ennestään käytössä olleista loisteputkilampuista, googlailin nimenomaan Nelson Gardenin led-valoja. Ostin joulukuussa ruotsalaisesta nettikaupasta kaksi perusosaa ja niille jatkopalat.

Helmikuussa oli ensimmäisten tomaatinkylvöjen vuoro.

Sirkkataimet tulivat esiin normaalisti ja pääsivät heti valoon led-listojen alle. Ongelmat alkoivat ehkä 1,5-2 viikkoa tämän jälkeen - en muista enää tarkasti. Sirkkalehdet alkoivat kellastua, näivettyä ja lopulta hapertuivat ja putosivat pois. Seuraavat lehdet yrittivät tunkea esiin, mutta kasvu oli kituvaa. Sirkkalehtensä hapertaneet tai pudottaneet taimet olivat kamalan näköisiä tikkuja. Kun nyppäsin jonkin räytyneen taimen pois mullasta, huomasin, että juuri oli epätavallisen heikko.

Tässä 'Nyagous'-taimen sirkkalehdet ovat kuivuneet kokoon, ja 'Pierce's
Pridesta' ne ovat jo pudonneet. 


Tämä 'Ruby Falls' voi huonosti.

Olen kasvattanut tomaatteja noin kaksitoista vuotta, joten tiedän, ettei taimikasvatus lopulta ole kovin vaikeaa, kun oikeat palikat ovat kasassa. Kokemuksesta tiedän esimerkiksi, ettei tomaatintaimi säiky noin +14 asteen lämpötilaa, jossa lämmöt öisin taimihuoneessani käyvät. Yleensä taimet sietävät jopa epäsäännöllistä kastelua, johon kiireissäni olen syyllistynyt. Muutama harsosääski on huoneessa lennellyt ja osunut keltaiseen liima-ansaan, mutta niistä ei ole massatuhon selitykseksi. Kylvömulta oli samaa hyvää multaa kuin ennenkin.

Lähikuvassa näkyy, miten sirkkalehti on surkastumassa.
Kompostiin! kuului tuomio tälle taimelle.















Epäilys alkoi kohdistua ledeihin, jotka olivat ainoa muuttunut tekijä taimikasvatuksen yhtälössä. Etsin lisätietoa Nelson Gardenin ledeistä, jolloin löysin ohjeen, että etäisyyden lampun ja kasvin välillä pitäisi olla 10-15 cm, kun ne minulla olivat noin 30 sentin korkeudella. Laskin lamppuja, jolloin tuho nopeutui.

Käännyin Intohimona tomaatit -ryhmän puoleen, ja pian sain kokeneelta harrastajalta tiedon, että hän on havainnut taimissa samanlaisia ongelmia käyttäessään led-valoja. Hämmentävästi tuli myös vastauksia, ettei ledien kanssa ole ollut mitään ongelmia.

Koska maaliskuu oli jo pitkällä, oli nopeiden ratkaisujen aika. Heitin melkein kaikki heikot taimet pois ja kylvin lähes kaiken uudelleen.

Ja vaihdoin takaisin loisteputkiin.

Sähkökin oli sopivasti halventunut. Kiitos, Olkiluoto!

Uudet sirkkataimet näyttävät aivan normaaleilta, tummanvihreiltä ja kasvavat hyvin. Noh, te tiedätte, miltä niiden kuuluu näyttää. Joihinkin kellertäviin, jotka led-katastrofin jäljiltä säästin, alkoi loisteputkien alla palautua normaali vihreys. Jätin räytyneimmistä muutaman sellaisen taimen, jotka olivat ainoita lajiaan tai joiden siementä en raaski ostaa uudelleen, esimerkiksi hybridilajike 'Sungold'. Istutin niitä syvempään ja siirsin loisteputkin alle. Osan siirsin keittön ikkunalaudalle, johon mahtuu muutama taimi.

Tämän 'Sungold'-taimen sirkkalehdet ovat heikot, ja seuraavat lehdet yrittävät puskea esiin.
 Istutin taimen syvään, siirsin loisteputken alle - ja toivon parasta.  


En ole ehtinyt vielä tutkia, mistä tarkkaan ottaen on kyse. UV-valon puutteesta, minulle kerrottiin, mutta millä mekanismilla tarkalleen?

Kokemani led-katastrofin laajuuteen vaikutti varmaankin se, että led-lista oli näille taimille ainoa valonlähde. Taimihuoneeseen tulee luonnonvaloa heikonlaisesti, ja taimet olivat vielä umpiseinän vieressä hyllyn alla. Kun usea harrastaja Intohimona tomaatit -ryhmässä kertoi omien taimiensa voivan ihan hyvin ledien alla, herääkin jatkokysymys: saavatko ne myös luonnonvaloa tai mahdollisesti myös loisteputkivaloa?

Lisäksi eräs kokenut harrastaja kertoi, että uuden japanilaistutkimuksen mukaan epätasainen kastelu pahentaa ongelmaa. Ja siihen nimenomaan syyllistyin.


Nelson Gardenin loiste-
putkien tuoteseloste.
Nelson Gardenin led-listojen tuoteseloste. 









* * * 

Kirjoitin tämä postauksen nopeana varoituksen sanana. Aion penkoa asiaa lisää, kun on paremmin aikaa. Olisi myös kiinnostavaa kuulla, oletteko törmäneet vastaaviin ongelmiin ledien kanssa.

EDIT 25.4.2023. HUOM! Suosittelen, että luet myös tämän postauksen tekemästäni kasvatuskokeesta.

* * *

Ongelma koskee minulla vain tomaatteja. Pelargonien ja värinokkosen pistokkaat ovat lähteneet erittäin hyvin kasvuun noiden samaisten ledien alla.



perjantai 28. elokuuta 2020

Kasvihuoneen ja avomaan herkkuja


Kesä on sen verran lopuillaan, että voin jo summata satokauden plussat ja miinukset. Pääpaino olkoon plussissa.

Joku sanoi Intohimona tomaatit -Facebook-ryhmässä nasevasti, että tänä vuonna kesä- ja heinäkuun säät olivat vaihtaneet paikkaa. Kesäkuu oli kuiva ja kuuma, heinäkuu taas viileä ja sateinen.

Tomaatit eivät tästä tykänneet. Vaiheessa, jolloin kukkien olisi pitänyt hedelmöityä ja muodostaa raakileita, oli niin kuumaa – etenkin kasvihuoneessa -, että suuri osa kukista ei hedelmöitynytkään vaan tippui pois, mikä pienensi sadon määrää. Heinäkuussa taas oli niin koleita päiviä, että tomaatit olivat vain ”säilössä”. Kehitys tuntui pysähtyvän tykkänään.

Näiden takia elokuun alussa jouduin toteamaan, että puutarhassani tomaattien satokausi on lähes kaksi viikkoa jäljessä keskimääräisestä.

Mutta elokuun bonushelteet paikkasivat tilannetta. Nyt kypsyy, joka puskassa.

 

KASVIHUONEESSA

Tänä kesänä siellä on kasvanut pääasiassa mustia, vihreitä, keltaisia ja jättiläispunaisia. Suosikeiksi nousivat seuraavat:

'Babylon’s Glow': Komeat kelta-vihreäraidalliset hedelmät, joita tuli aikaisin.

Kello 11:ssä ja 6:ssa 'Summer Cider',
kello 8:ssa 'Beauty King' ja kello 1:ssä 'Eksootika'.

'Babylon's Glow'.



















'Irish Liqueur': Taisi olla vielä aikaisempi. Sameanvihreä, lihaisa, maukas – upea!

'Summer Cider': Aikainen tämäkin. Iso, vaaleankeltainen, makea, hedelmäinen

'Domingo': Tavoittelin yli kiloista, sain kaksi noin 800-grammaista, koska pilasin mahdollisuudet jo istutusvaiheessa vääränlaisella lannoituksella. Tästä lajikkeesta on Yhdysvalloissa saatu maailman suurin tomaatti, joka oli peräti 4,3-kiloinen. Ensi vuonna uusi jättiläisen yritys!


Ensimmäinen 'Domingo'
painoi inan yli 800 grammaa.
Tässä tiirailen 'Domingon' toista isoa
möllykkää. Sen paino oli 779 grammaa. 










'Bosque Blue' on yksi hauskimman näköisistä tomaateista.

'Bosque Blue' - kypsänä ei mitenkään sininen. 

'Siberian Malachite'. Hyvin samankaltainen kuin Green Zebra, mutta hieman pienemmät hedelmät. Tuottaa silmämääräisesti kasvihuoneen runkotomaateista suurimman sadon. Yllättävän myöhäinen kylläkin. Jompaakumpaa vihreäraidallista täytyy jatkossakin kylvää.
'Siberian Malakhite'. Nämä ovat vielä raakoja; kypsässä vaalea pohjaväri on
kääntynyt keltaiseksi. 


'Abracazebra'. Ulkomuoto yllätys: Tomaatit jäävät tumman- ja vaalenvihreänraidallisiksi, ilman sellaista loppuvaiheen kellastumista, joita nähdään 'Siberian Malachitessa' ja 'Green Zebrassa'. Kypsyyttä voi arvioida vain varovasti puristamalla. Erittäin hyvä maku!

'White Wonder'. Valkoiset pihvitomaatit, joita keväällä kylvin useampiakin lajikkeita, ensinnäkin itivät hyvin heikosti, ja nyt kypsymistä saa odotella ikuisuuden. Mutta onhan se lopputulos sitten huikea!

 

AVOMAALLA (ELI TÄNÄ KESÄNÄ SEINUSTOILLA RUUKUISSA)

 

Dwarf-kokeilusta, josta olen kirjoittanut pariinkin otteeseen, parhaita ovat seuraavat:

'Loxton Lad': Sameankeltaiset lihaisat pihvit, jotka ovat tavattoman maukkaita.

'Loxton Lad'.

'Beauty King': Riskaabelin myöhäinen, mutta upeat oranssiraidalliset möllykät palkitsevat.

'Beauty King' ja 'Serendipity' ovat kääpiörungoista korkeimmat, lähes 1,5-metriset.


'Kangaroo Paw Brown' ja 'Green', jotka ovat aikaisempia kuin saman sarjan 'Yellow'. Erityisesti vihreä kiehtoo aina, vaikka muoto onkin peruspallo.

Kenguruntassut ihmistassussa.


'Serendipity/Sarandipity' (näkyy kahta kirjoitusasua) on väritykseltään upea: tumma ruskea-vihreäraidallinen, mutta kova kuori ja tiivis liha yllättävät. Ehkä sitä täytyy kypsytellä pidempään?

'Serendipityn' väritys on poikkeuksellisen kaunis.


Pinkit kääpiörunkoiset eivät taida mennä jatkoon, siis 'Pink Passion' ja 'New Big Dwarf'. Komeampia pinkkejä tomaatteja avomaalta saa esimerkiksi Laukaus- tai Irman ihme -tomaattikannoista.

Lisäksi seinustoilla ruukuissa sekalainen seurakunta muita lajikkeita, joista tässä poimintoja:

'Early Tanana' ja 'Polar Baby', rakkaat alaskalaiset, ovat hyvin hoitaneet aikaisten peruspunaisten tomaattien tuotantoa, samoin tänä kesänä 'Kallio' ja 'Evakko'. Lisäksi Australiasta vuosi sitten hankkimani K1-lajike osoittautui yllättäen hyväksi: roteva kasvi, jossa on isoja perustomaatteja.

'Early Tanana' - tasaisen varmaa tuottoa.


'Eksootika' ja 'Sertse Ashabada' ovat minulle uusi lajikkeita, ja ne osoittautuivat hyvin samankaltaisiksi: tuotoksena on upeita, kiinteitä pitkulaisia oransseja hedelmiä. 'Eksootika' taitaa olla aikaisempi.

Kumpi on kumpi? 'Eksootika' vasemmalla ja 'Setrse Ashabada' oikealla.


Hienoa, että avomaalla menestyvät myös keltaoranssit 'Hurma' ja 'Korol Sibiri'.

Vaikka suosikin avopölytteisiä ja välttelen hybridejä, olen hyvin tyytyväinen, että tuli keväällä kylvettyä 'Honeybee F1' -lajiketta. Matala pensas on jo yli kuukauden ajan kuistin vieressä tuottanut makeita, keltaisia pikkutomaatteja.

Ja hyvä, että tulin laittaneeksi amppelitomaatteja. Niistä on niin ikään saanut varhaista pikkutomaattisatoa, kun isompia on joutunut odottelemaan tavanomaista pidempään.

 

'Romello' on muodoltaan hauska ja maultaan makea amppelitomaatti.





Tämä kesä vahvisti jälleen havainnon, että avomaalla ainakin Etelä-Suomessa on mahdollista kasvattaa kymmeniä erilaisia lajikkeita ja monia muita värejä kuin peruspunaista.




torstai 20. kesäkuuta 2019

Hurjaa kasvua & tervetuloa avoimiin!



Kasvihuoneessa kasvaa tänä kesänä lukuisia mustia ja sinisiä lajikkeita. Silmäteräni on 'Black Beauty', jonka suurin raakile pullistuu nyt vauhdikkaasti.
Kevät ja alkukesä olivat niin kiireiset, että sain tomaattien istutukset valmiiksi vasta 8. kesäkuuta, myöhemmin kuin tavallisesti. Kasvatin keväällä taimia myös tuttaville ja yritin pitää tomaatti-ecxelissäni järjestyksessä nämä muille kasvatettavat ja itselle tarkoitetut. Lopulta menin jonkin verran jossain sekaisin. Se ilmeni niin, että kun taimien noutajat olivat käyneet, käsiini jäi joitakin eri lajikkeita kuin olin helmikuussa kaavaillut.

Taimia on kasvamassa 110, lajikkeita 107. Kaksin kappalein on vain amppelitomaatteja 'Losetto' ja 'Tumbling Tom' sekä vahingossa kasvihuonelajiketta 'Ananas Noire'.

 
Punerrusta näkyy vain tammikuussa kylvetyn pienen Mohamed-pensaan uumenissa.

Takaiskuja - mutta varsin pieniä - ovat nämä:

1) Kasvatin espoolaiselta tomaattiharrastajalta saamistani Yamal/Jamal-siemenistä itselleni yhtä tainta ja istutin sen paraatipaikalle kylmälavaan. Mutta miten voikin olla, että nimenomaan tämä taimi alkoi kellastua ja räytyä! Kun tutkin sitä lähemmin, havaitsin että varsi on poikki, mennyt vissiin jo istutusvaiheessa, kun istutin vinoon. En jaksanut ruveta juurruttamaan uutta alkua, vaan  istutin muuta tilalle.

Jamalissa kiinnosti se, että se on kuulemma superaikainen lajike. Nimi viittaa Jamalin niemimaahan, joka on Luoteis-Siperiassa sijaitseva ikiroutainen nenetsien eli samojedien asuttama niemimaa. Jamal sanana tarkoittaa maan äärtä tai loppua. Tomaatti on siitä mahtava kasvi, että siitä on saatu jalostettua lajikkeita paitsi sinne, missä pippuri kasvaa, ja myös arktiseen maan ääreen! Mutta nyt Jamalin erikoisuus jää tältä kesältä näkemättä.

Avomaantomaateista suurimpia raakileita on lajikkeissa Sibirski Skorospelyi (yläkuvassa) ja Canabec (alakuvassa).



2) Toinen epäonni oli se, että hukkasin 250 taimen käsittelyssä jonnekin Wapsin! Olin siemenvaihdossa saanut joensuulaiselta tomaattiharrastajalta 'Wapsipinichon Peach' -nimistä lajiketta, jota oli kiva kylvää, koska sen kavereiksi olivat tulossa myös 'Garden Peach' ja 'Pink Peach' - näitä suloisia nukkapintaisia kaunokaisia mutta eri väreissä. Tuo nimi on painajaismainen, mutta se sisältää taas kiinnostavaa maantietoa. Wapsipinicon-joki, jota paikalliset kutsuvat tuttavallisesti Wapsiksi, on Mississippi-joen 480 kilometriä pitkä sivuhaara, joka virtaa Kaakkois-Minnesotassa Koillis-Iowassa. Mutta nyt keltainen Wapsi puuttuu puutarhastani, ja menee vuosi ennen kuin voin yrittää uudelleen.

 *     *     *

Muutoin tomaattitarhani alkaa olla valmis sunnuntaina 7.7. vietettävää Avoimet puutarhat -tapahtumaa varten. Tomaatinviljelijän kannalta tämä aika kesästä ei ole paras mahdollinen, siellä eipä taida muissa kuin amppeleissa  ja tammikuussa kylvetyissä pikku pensaissa vielä näkyä kypsän tomaatin väriä. Avomaalla tomaatit pensastuvat, ja sekä avomaalle että kasvihuoneessa on runsaasti raakileita ja kukkia, mutta kypsiä ei tomaatteja vielä ole. Koska lämpöä on piisannut, kasvuvauhti on juuri nyt huima.

Näillä varauksilla: tervetuloa tomaattitarhaani Turkuun!
Tomaatteja on nyt myös koristekasveina kuistin pielessä.


keskiviikko 10. huhtikuuta 2019

Takatalven taimikuulumiset



Vasta noin kahdeksasosa taimista on nyt koulittu maitopurkkeihin, joten lähiviikkoina on paljon tekemistä.
Kylvin suurimman osan kesän 2019 kasvihuonetomaateista 3. maaliskuuta. Sen jälkeen olen ehtimisen mukaan kylvänyt pikku hiljaa avomaantomaatteja ja tehnyt kasvihuonelajikkeiden täydennyskylvöjä, jos jokin tärkeä on jäänyt itämättä. Vieläkin on itämässä muutama taimikenno, mutta näyttää siltä, ettei niistä mitään tule. Olivat sen verran vanhaa siementä.

Koeluontoisesti kylvin jo tammikuun lopulla pari pientä pensastomaattia, ja niissä on nyt ensimmäiset kukat ja raakileet. Nämä pikkuiset edustavat lajikkeita 'Red Robin' ja 'Pinokkio'. Niiden kannassa kirii 'Mohamed'.

Kasvamassa on nyt noin 250 tainta, jotka edustavat noin 120 lajiketta. Noin sata tainta ja lajiketta pidän itse, siis yksi taimi kutakin lajiketta. Loput taimet menevät tuttaville ja sukulaisille.


Tammikuun lopussa koemielessä kylvetyssä 'Red Robinissa' on kukkia ja raakileita.

Kivoja aikomuksia on myös 'Mohamedilla'.


Kevät keväältä opin tätä taimikasvatusta. Avainsanoja ovat valo ja viileys. Jos idätysvaiheessa multa saakin olla jopa +25-asteista, sen jälkeen kasvatusta pitää jatkaa selvästi viileämmässä. Olen viilentänyt taimihuonetta ikkunaa auki pitämällä iltaisin noin 16 asteeseen, mistä se nousee suljetun oven takana yön aikana ehkä 17-18 asteeseen. Päivällä taimihuoneen ovi on selällään muuhun taloon, jolloin lämpö nousee noin 20 asteeseen.
Taimihuoneeseen ei ikävä kyllä osu luonnonvalo kuin aamulla ja aamupäivällä, joten olen sinne hankkinut taimivaloja, kasvilamppuja ja tavallisiakin loisteputkivalaisimia. Ne on ajastettu olemaan päällä 16 tuntia vuorokaudessa.
Taimista isoimmat olen jo koulinut maitopurkkeihin. Kasvu on nyt huiman nopeaa, joten koulittavaa tulee koko ajan lisää.
Maitopurkkeja, maitopurkkeja... Olen vakiodyykkari työpaikan ruokalassa. 

Tämän kasvukauden teemat muotoutuivat vasta kylvöjen edetessä.
1) Haluan jälleen avomaalla eli kylmälavoissa ja seinustojen ruukuissa vertailla pohjoisamerikkalaisia, eurooppalaisia ja venäläisiä aikaisia avomaanlajikkeita. Kasvamassa on siis enimmäkseen vanhoja tuttuja, vaikka siemenkansiossa olisi ollut monta uutta kiinnostavaa avomaalajiketta. Niitä on tullut osteltua lomamatkoilla Unkarista, Virosta ja Liettuasta. Niiden vuoro tulee myöhemmin. Toki joitakin uusiakin oli pakko mahduttaa listalle. Lämmin kiitos kaikille siemenvaihtoa kanssani tehneille!
On normilehtiä, perunalehtiä ja hassuimpina kaikista 'Silvery Fir Treen' ohuet huiskuttimet (kuvan alalaidassa).
2) Kasvihuoneessa on lupa hullutella. Entistä selvemmin linjaukseni on se, että kun kerran useimmat avomaantomaatit ovat niitä pyöräitä peruspunaisia, kasvihuoneen arvokasta tilaa käytetään johonkin muuhun kuin punaiseen. Ja se muu on ensi kesänä ennen kaikkea MUSTAA. Kasvamassa on muun muassa maailman mustimmaksi mainittu lajike ’Black Beauty’ sekä lukuisia muita lajikkeita, joiden nimessä esiintyy sana ”black” tai ”blue”. Vanha tuttu sinisenmusta kaunotar ’Indigo Rose’ tipahti kylvölistalta pois, koska sen maku on niin lattea.
Kasvihuonetomaattien mustuus tai sinisyys näkyy tässä vaiheessa
taimikasvatusta vain joidenkin taimien sinisistä varsista. 

Eilen ilmoitin tomaattitarhani Avoimet puutarhat -tapahtumaan, joka on 7. heinäkuuta. Tervetuloa siis kylään, kaikki kiinnostuneet!

Nyt odotan malttamattomana takatalven väistymistä ja tuulen suunnan kääntymistä. Kaikki ihanuus on vielä edessä!

Tomaatit 2019
KYLMÄLAVOIHIN

42 Days
Alaska
Amateur
Aurora
Benewah
Betalux
Bush Beefsteak
Canabec
Cold Set
Early Tanana
Evakko
Glacier
Grushovka
Jantarnoi
Kallio
Kimberly
Koit
Krainy Sever
Manitoba
Mato
Moskovitsh
New Big Dwarf
Nevas
Norderås Busk
Pixie
Polar Baby
Prairie Fire
Sheynne
Sibirjak
Sibirskiy Skorospelyi
Silvery Fir Tree
Sub-Arctic
Terma
Yamal

AVOMAALLE RUUKKUIHIN (SEINUSTAT)
Alaskan Fancy
Anmore Dewdrop
Arielle
Beliy Naliv
Black Sea Man
Bloody Buchter
Cherry Black Zebra
Clear Pink Early
Friesje
Galina's
Garden Peach
Gold Nugget
Hurma
Ida Gold
Irman ihme
Jaune Flamme
Kollane
Laukaus
Matina
Nepal
Noire de Crimee
Outdoor Girl
Pink Peach
Potattomatti
Promyk
Rote Murmel
Sasha’s Altai
Siberian
Sladkaja Grodz, pun.
Snow White
Sprite
Stupice
Sugar baby
Taiko
Taxi
Wapsinichon Peach
Violet Jasper
Zlatava

AMPPELIIN
Losetto
Tumbling Tom Red

ULOS PIKKURUUKKUIHIN
Bajaja
Komnatny Surprise
Mohamed
Red Robin

KASVIHUONEESEEN
Ananas Noir(e)
Big Zac
Black Beauty
Black Burgundy
Black Prince
Black Zebra
Blue Ambrosia
Chocolate Cherry
Costoluto Fiorentino
Dancing with Smurfs
Dark Galaxy
Emerald Apple
Firework
Grub’s Mystery Green
Limetto
Pink Thai Egg
Romello
Rosa Quartz Multiflora
Saharnaja Sliva Malonovaja
Sart Roloise
Siberian Malachite
Siniy
Sladkaja Grodz kelt.
Tasmanian Chocolate
Yellowstone
Zolotye Kupola



torstai 5. huhtikuuta 2018

Valmista tuli!

On ollut erinomaisen hauskaa rakentaa omaa osastoa Turun messukeskukseen Piha & Puutarha -messuille, jotka avautuvat huomenna. Ja nyt voin sanoa: valmista tuli!

Tyylini on aika kotikutoinen: kotoa taimihuoneen lattialta mukaan kaapaistu räsymatto, siskolta lainaksi saatu uusi pärekori, vanhoja saviruukkuja, säkkikangasta ja juuttinarua. Tärkeimpiä sisustuselementtejä ovat kasvit ja eritoten tomaatit.

Osastoni väriläiskinä ovat oman sadon ja omien viljelysten kuvista kootut kuvajulisteet.

Osaston kukat ovat Flöriltä ja näyttävät tomaatit Kauppapuutarhaliiton Varsinais-Suomen piiriltä. Mutta on paikalla myös yksi oma tomaattini, noin 15-senttinen 'Ananas Noiren' taimi. Sen kyltissä lukee varmuuden vuoksi "tomaatti"... Tuo rääpäle alleviivaa sitä seikkaa, että ovat nämä harrastelijan kasvatit tähän aikaan vuodesta vallan eri planeetalta kuin ammattilaisten kasvustot. Kasvukauden käsite ja kasvun ajoitus sekä tavoitteet ovat tyystin erilaiset.











Kekkilän tuotteista esillä ovat tilava, kolmihyllyinen viherporras ja vihertuki Laine. Tuet sopivat noin metristen tomaattien tai muiden köynnöskasvien tukemiseen - estetiikasta tinkimättä. On tällainen musta metallirakenne vähän toista kuin pajukosta haetut haaraiset kepit, joilla normaalisti operoin! Nämä passaa pystyttää pihan paraati- eli julkipuolelle.

Vihertuki Laine.

'Encore' on on Suomessa yleisin ammattiviljelijöiden
viljelemä tomaattilajike. Se on se "kaupan tomaatti". Sain
messuille yli kaksimetisen kasvuston esille pantavaksi.

Basilikaa halusin esille, koska kasvatan
sitä kesäkaudella kasvihuoneessa
tomaattiruukkujen juurella.

Pyrin päivystämään aika paljon puutarhabloggareiden A11-osastolla puutarhamessujen ajan, mutta toki kiertelen alueella ympäriinsä kaikesta kauniista huumaantuen. Pane mitä pikimmin vaikka meiliä, jos sinulla on mielessäsi jokin messupäivä ja kellonaika, jolloin haluaisit poiketa juttelemaan tomaatin harrasteviljelystä: ritva.setala@gmail.com.

Huomenna perjantaina olen paikalla kello 14 - 18. Lauantaina tapahtuma on auki kello 10 - 18 ja sunnuntaina kello 10 - 17 ja olen enimmäkseen paikalla. Ehkä näemme?

Bloggarikavereina siellä ovat Oli aika, Villa Puomi ja Sohvila.