Talvi on nyt voimissaan lounaisrannikollakin, mutta ajatukset
hiipivät jo silloin tällöin tulevaan tomaattikesään. Yksi syy siihen on Alaskan
Fairbanksista viikko sitten tullut kirje.
Olen aiemmin blogissani kertonut niistä lajikkeista, joita
on jalostettu Alaskassa. Tarina konkretisoituu ensi kesänä, sillä sain kirjeessä
alaskalaiselta maataloustutkijalta Patricia M. Hollowayltä kaipaamiani ’Early
Tanana’ -pensastomaatin siemeniä. Lajikkeen jalosti suomalaissukuinen Arvo Kallio,
ja se tuli markkinoille 1970-luvun taitteessa.
Jo aiemmin olen saanut Arvo Kallion tyttäreltä
Lisa Mesedahlilta hänen isänsä nimeä kantavan ´Kallio’-lajikkeen siemeniä. Ks.
"Made for Alaska." |
Nyt on saatu 'Early Tananan' siemeniä kasvinjalostajan vanhempien synnyinmaahan. |
Alaska-kiinnostukseni jujuna on tämä ajatus: jos jokin
lajike on niin aikainen, että se pärjää avomaalla Fairbanksissa, se pärjää täälläkin. Ks. postaukseni "Alaska opettaa".
* * * *
Patricia M. Holloway valotti sähköpostihaastettelussa, mikä on
tomaatinviljelyn asema Alaskassa ja miten siinä onnistutaan.
Hollowayn mukaan alaskalaiset ovat viljelleet tomaatteja
kultaryntäyksen ajoista saakka. Nykyään tomaatit ovat erittäin suosittuja
kaikenkokoisilla harrasteviljelmillä. Arviolta 90 prosenttia kasvattaa niitä kasvihuoneissa tai korkeissa tunneleissa ja valitsee lajikkeiksi
runkotomaatteja. Ainoastaan keskisessä Alaskassa (Interior Alaska) voi tomaatteja
kasvattaa ulkona, ja sielläkin tulee toisinaan niin kylmiä kesiä, että
puutarhurit saavat vain paljon vihreitä tomaatteja, joista osaa kypsyy
jälkikäteen sisällä mutta osa jää vihreiksi.
”Yksi ensimmäisistä ostamistani keittokirjoistani itse
asiassa käsitteli juuri sitä, mitä tehdä näistä vihreistä tomaateista – niitä
esimerkiksi paistetaan, tehdään pikkelsiksi ja relissiksi”, Holloway
kirjoittaa.
Suurin haaste on alaskalaistutkijan mukaan ehdottomasti
kasvukauden lyhyys ja kattamattomilla viljelyksillä lämmön vähyys. Ennen
muovikatteiden käyttöönottoa tomaatteja viljeltiin lähinnä vain kasvihuoneissa.
Kun maan lämmittämisen menetelmiä on saatu käyttöön, ihmiset ovat alkaneet
kokeilla avomaantomaattien viljelyä, mutta enimmäkseen puutarhureilla on
takapihalla kasvihuoneita, joissa kasvatetaan tomaatit, kurkut ja paprikat.
Monien mielestä on liian vaivalloista yrittää kasvattaa tomaatteja avomaalla
suhteutettuna saatujen hedelmien määrään.
’Early Tanana’ oli yksi ensimmäisistä tomaateista, joita
tällä alueella on jalostettu avomaanviljelyyn. Se tuottaa kypsiä hedelmiä,
vaikka katemuovia ei käytettäisikään.
”Olen viljellyt ‘Early Tananaa’ ulkona, kasvihuoneessa ja
kylmälavassa. Sen hedelmä on pieni mutta maukas. Se on todella erityisen hyvä
puutarhureille, jotka kasvattavat tomaatteja ulkona. Lisäksi heillä on
todennäköisesti lämmin etelään päin oleva puutarha ja he käyttävät
muovikatteita”, Holloway kirjoittaa.
‘Early Tanana’ on
suosittu niiden harrastajien keskuudessa, jotka suosivat avopölytteisiä
lajikkeita eli ei-hybridilajikkeita. Lajike on mukana monissa
siemenkirjastoissa ja -kokoelmissa.
'Early Tanana' oli tämän esittelylehtisen mukaan uutuus vuonna 1970. |
Hollowayn tässä yhteydessä antama oppi kannattaa painaa mieleen: maan
lämmittämisellä on tomaatin kasvuun suurempi vaikutus kuin koko kasvin lämmittämisellä.
* * * *
Alaskalaisista lajikkeista minulla on ennestään ollut ulkoviljelyssä 'Polar Babya' (kesät 2016 ja 2017), 'Polar Staria' (kesä 2016) ja 'Polar Beautyä' (kesällä
2016). Pilvisenä, viileänä kesänä 2017 vain matalat pensastomaatit 'Polar Baby', '42
Days', venäläinen 'Sibirskiy Skorospelyi' ja virolaiset 'Terma' sekä 'Mato' ehtivät antaa
kaiken satonsa elokuun loppuun mennessä.
Alaskan ohella ensi kesän teemamaana on Venäjä. Olen
tilannut virolaisesta Seemnemaailm-verkkokaupasta sellaisia lajikkeita, jotka
löytyvät erään jaroslavlilaisen puutarhasivuston suosituslistalta. Jaroslavlissa
pelataan kiekkoa niin kuin Turussakin, mutta kesät siellä ovat mantereisempia ja kuumempia kuin Turun kesät.
Nyt vaan kun pääsisi pikakelauksella kevääseen, niin ”Fairbanks
& Jaroslavl meet Turku”!