 |
| Melkein kaikki tomaatintaimet ovat nyt kasvihuoneessa. Lämpöpuhallin on kylmien öiden takia aivan välttämätön. Olen siirtänyt kasvihuoneeseen myös paprikan taimet, koska ne kasvoivat sisällä hankalan korkeiksi. |
Olen kolme vuotta sitten kirjoittanut blogitekstin otsikolla ”raastava
kevät”. Ja taas raastaa! Ilmeisesti todella moni kevät on minulle raastava,
koska takaraivossa kangastelee aina naismuistini pohjanoteeraus: kevät 1987. Hurja pakkastalvi johti todella
myöhäiseen kevääseen; siskoni lakkiaispäivänä Laitilassa koivuissa oli vasta
hiirenkorvia. Lopulta se johti katovuoteen, koska koko kesä oli sateinen ja kolea
eivätkä viljat ehtineet valmistua. En toki silloin ollut vielä tomaattien harrastaja,
vaan säitä ylös kirjaavan huolestuneen maanviljelijän tytär.
Nyt väliin jääneen talven 2019 - 2020 jälkeen pelkään, että ironisen
johdomukaisesti myös kesä jää väliin.
Ja lisäksi olen niin malttamaton: haluaisin päästä
istuttamaan tomaatteja ulos, viimeistään toukokuun loppupuolelle niin kuin monena
keväänä olen voinut tehdä. Siitä ei tänä keväänä taida olla toivoakaan.
No, melkein kaikki tomaatintaimet, yhteensä noin 150 kappaletta,
ovat tallessa kasvihuoneessa, jossa lämpöpuhaltimen minimiksi on säädetty +9
astetta. En tiedä, mitä käytännössä +7 - 8 asteeseen vajoava yölämpö tomaatintaimille tekee,
kun oppikirjojen mukaan herkimmät lajikkeet kärsivät jo yölämmön putoamisesta
alle +15 asteen. Tuollainen viidentoista lukema on kuitenkin suomalaisessa koleassa keväässä aivan
utopistinen. Nythän päivälämpö täällä on +5 astetta ja sataa. Kävin äsken
kasvihuoneessa, ja siellä lämpötila on keskellä päivää yön minimiksi säädetyt +9 astetta!
Tomaatit ovat siellä tosiaan vain tallessa; mitään kasvua ei tänään tapahdu. Mutta eilen, jolloin päivän maksimi taisi jääda alle kymmeneen asteeseen mutta aurinko paistoi, kasvihuoneeseen kehkeytyi heti helle.
 |
| Virolainen pieni pensastomaatti 'Kollane' (keltainen) on tuottanut muutaman raakileen. |
Parikymmentä tainta on vielä sisällä keinovalojen alla. Ne ovat
myöhään kylvettyjä, lähinnä paikkauskylvöjen tuloksia. Näistä taimista pienimmät ovat
vasta noin seitsensenttisiä.
Taimista noin 70 jää itselle, eli liki 80 menee tutuille harrastajille.
Kolmestatoista kääpiölajikkeesta, joista kerroin edellisessä postauksessa, kaksitoista sain kasvamaan.
’Uluru Orche’ -lajikkeen siemenet eivät kerta kaikkiaan itäneet. Uskalsin kylvää kääpiöitä jo tammikuun lopulla, koska niiden kasvun luvattiin jäävän maltilliseksi,
jolloin niiden hoitaminen sisätiloissa ei kävisi hankalaksi. Nyt noin neljän
kuukauden kasvun jälkeen korkeimmat ovat reidenkorkuisia eli noin 80-senttisiä
ja paikkuukylvetyt noin 25-senttisiä. Aikaisimmassa 'Arctic Rose' -lajikkeessa on
pieniä raakileita ja se kukkii runsaasti, vaikka sekin on vielä ahtaasti maitopurkissa.
Yhtä vaille kaikki muutkin aikaisimpien kylvöjen kääpiötaimet kukkivat.
 |
| 'Arctic Rose' on ollut kääpiötomaateista nopein. Siinä on pikkiriikkisiä raakileita ja runsaasti kukkia. |
Kasvihuoneeseen istutan ruukkuihin – kunhan ihmiset ovat noutaneet
taimensa ja sinne tulee tilaa – 25 - 27 kasvia. Tälle vuodella ei muotoutunut selkeää
teemaa, ellei teemaksi lueta sitä, että jatkan mustien ja sinisten kokeiluja: ’Black
Beauty’, ’Black Early’, ’Blue Berries’, ’Blue Beauty’ - ja ’Indigo Rose’, jolla annan
vielä kerran mahdollisuuden, vaikka sen maun olenkin todennut aika puisevaksi. Lisäksi kasvihuoneeseen tulee vihreitä: ’Emerald
Apple’, ’Dwarf Emerald Giant’, ’Evil Olive’ ja ’Siberian Malachite’. Kaikki
kasvihuoneeseen tulevat ovat minulle ennestään tuntemattomia lajikkeita. Niin vähän on kesiä elämässä, että jokainen
pitää viettää uusien, erikoisten tomaattilajikkeiden seurassa. Lajikkeita on maailmassa kuulemma ainakin
parikymmentä tuhatta, joten kokeiltavaa riittää.
 |
| Mustaa ja mustaa, mutta myös vihreää ja kesäistä siideriä. Osa taimista on vasta noin 20-senttisiä. |
Ulos tulee sekalainen seurakunta lajikkeita, yksi kutakin.
Ja kaikki ruukkuihin seinustoille ja reunustoille. Oman ryhmänsä ulos muodostavat
nuo kääpiölajikkeet, jota siis päätyvät ulkoruokintaan, ja sitten tulee matalaa puskaa ja korkeaa runkoa.
Aikaisuusvertailujen verrokkeja ulkokasvatuksessa ovat vanhaan tapaan alaskalaiset ’Polar
Baby’ ja ’Early Tanana'.
* * * *
Sisällä talossa olemme sisustaneet minulle oman tomaattityöhuoneen,
johon asetun hyvään istuma-asentoon syyskuussa. Jään töistä pois kolmen kuukauden
palkattomalla kirjoittamisvapaalle, jolloin olisi tarkoitus urakoida kesken jäänyt kirja valmiiksi. Otsikko on edelleen
”Tomaatin tarina - pohjoinen ulottuvuus”. Saapi nähdä, millaisen luvun kesä
2020 tuohon tarinaan kirjoittaa. Toivottavasti ei hyistä ja arktista!
 |
| Sain oman työhuoneen tomaattijuttujani varten! Enää ei tarvitse jonottaa pöytäkoneelle ja etsiä omia tiedostoja puolison tiedostojen joukosta. Ruudulla auki on tämä postaus, ennen kuin se valmistui. Vähän aikaa vielä seuraa huoneessa pitävät rääpäletomaatit eli viimeisten paikkuukylvöjen taimet. Kunhan ne hieman vankistuvat, vien nekin kasvihuoneeseen. |
