Kaisa, Kuusaa ja Kuravedet

Onnea on oma taimihuone, jonka voi varustaa kummallisilla kasvilamppuvirityksillä ja jota voi tuulettaa ilman, että kukaan talon asukkaista palelee. 

Koittaa se kevät tänäkin vuonna, huolimatta Ukrainan sodan tuomasta ahdistuksesta ja talven tunnun pitkittymisestä. Tätä kirjoittaessani pyryttää ja paistaa vuoron perään, lämpöä on +3. Eipä paljoa lämmitä, ei.

Olen kylvänyt ja kasvattanut tomaatteja puolihuolimattomasti ja vasemmalla kädellä. Helmikuussa kylvin muutamia pieniä pensaita, kuten 'Bonsai' ja 'Snegirjok'.

'Snegirjokit' ja 'Bonsait' sekä värinokkosia, joihin olen myös vähäsen hurahtanut.

Pääkylvöt tapahtuivat maaliskuun alussa ja viimeiset viime viikolla - kun sain käsiini Kaisan, josta kerron tuonnempana.

Koska siemenkansioissa on yli 500 lajikkeen siemenet ja kasvupaikkoja on noin 70:lle, oli vaikea valita, mitä kylvää tälle kesälle. Paremman puutteessa päädyin mekaaniseen kriteeriin: kylvin ensisijaisesti niitä, joiden siemen on loppumassa tai vähissä, eli niitä, joiden kantaa on nyt viimeinen hetki jatkaa. Käytännössä näistä pitää kerätä syksyllä siemeniä. Niiden lisäksi kylvin täysin sekalaisen sekoituksen itselleni uusia lajikkeita.

Maitopurkkien merkinnät välittävät istutusvaiheeseen tiedon siementilanteesta. 'Blue Pittsistä' oli kylvettäessä jäljellä vain yksi siemen, joten taimi on pidettävä itsellä, sitä ei saa antaa taimia hakeville sukulaisille ja tuttaville. Punainen merkintä 'Alaskassa' tarkoittaa, että sen siementä on syksyllä kerättävä talteen.

Pisimmällä kasvussa on viime syksyn pistokkaasta kasvatettu 'Sungoldin' taimi. Se on toiminut varaskasvattamona eli uusien taimien tuottajana.

Kaikki kasvatus tulee taas tapahtumaan ruukuissa, ja avomaa tarkoittaa lähinnä talon ja kasvihuoneen seinustoja.

Kasvihuoneessa mieluisimpia kasvatettavia ovat erityisesti mustat lajikkeet mutta myös purppuraiset, oranssit, keltaiset – siis muut kuin punaiset, joita tulee riittämiin avomaalta.

KASVIHUONEEN LAJIKKEET

'Bolshoi Limonny'.

Aladdin’s Lamp
Aunt Ruby’s German Green
Black Etiophian
Black Beauty
Black Mamba
Black Opal
Blue Pitts
Blush
Bolshoy Limonny
Brad’s Black Heart
Charlie Chaplin
Cherokee Purple
Fahrenheit Blues
Figiel
Garden Peach
Georgia Streak
Gold Medal
Muddy Waters
Pera d’Abruzzo
Pink Grapefuit
Pork Chop
Primary Colors
Purple Calabash
Purple Russian
Raisin Orange
Strawberry Leopard
Uriburi
Yellow Cazzi Ribbed
Yellow Sugar
Watermelon Beefsteak
White Wonder

AVOMAALLE, RUNKOLAJIKKEITA 

'Black Prince'.

Arielle
Babushkin Sekret
Barry’s Crazy Cherry
Big Sungold Select
Boloto
Black Prince
Emerald Gem
Galina’s
Golden Nugget
Isis Candy
Justyna
Kaisa
Kimberly
Pink Tiger
Sweet Bite

AVOMAALLE, PENSASLAJIKKEITA

'Cold Set'.

Agata

Alaska

Alaska Wonder

Boni-M
Bredskiy Krupnyi
Bush Beefsteak
Cold Set
Cream Sausage
Dulcia
Grosse Lisse
Grushovka
Jagodka
Jurmala
Katrina
Krajova
Kuusaalainen

Legend
Lyana Rozovyi
Marutschka
Mongolian Dwarf

Kuusaalaisen lokerot. Kuva: Hilma Kinnanen.

Peremoga
Prolyco Bush
Polar Beauty
Poranek
Prairie Fire
Raketa
Roter Zwerg
Rozovyi Suvenir
Sheyenne
Sugar Baby
Sultan F1
Sweet Cheriette
Thalalahin 

ERITYISET KIINNOSTUKSEN KOHTEET KESÄLLÄ 2022

Aunt Ruby’s German Green. Heirloom-lajike Greenvillen kaupungista Yhdysvaltain Tennesseestä. Kanta on nimetty Ruby Arnoldin mukaan ja tullut yhdysvaltalaisen Seed Savers Exchangen levitykseen 1993. Tuottaa isoja pihvitomaatteja, jotka jäävät vihreiksi ja maistuvat makeilta ja mehukkailta.

'Boni M'. Tomaattikirjailija Sonja Lumme listasi heinäkuussa 2019 ’Boney M:n’ lupaavan näköiseksi lajikkeeksi. Nimeä kirjoitetaan myös muodossa Boni M, Boni MM ja Bony M. Kokeilen nyt sitten minäkin!

Kaisa. Tapasin Turun puutarhamessuilla viikko sitten eläkkeellä olevan puutarhatutkijan Hilma Kinnasen, joka kertoi Irma Hupilan kanssa vuosikymmeniä ylläpitämästään tomaattikannasta, joka nyt kaipaa uutta kasvattajaa. Kaisaksi nimetty lajike pärjää avomaallakin ja tekee oranssinkeltaisia isoja, kiinteämaltoisia pihvitomaatteja. Kanta tuli Luken tutkijoille aikanaan Puutarha-lehden taannoiselta toimitussihteeriltä, ja tämä oli sen saanut haltuunsa Forssan Kirjapainon työntekijältä, jonka äiti oli vuosikausia tätä tomaattia viljellyt. On mielenkiintoista nähdä, millainen Kaisasta tulee. Lisäksi olen tehnyt tiedusteluja, joiden pohjalta toivon saavani Forssasta tietoa siitä, kuka sitä niillä seuduin on kasvattanut.

Kaisan niska.

Kaisa. Kuva: Hilma Kinnanen.

.

Kuusaalainen. EDIT! Tämä osuus on kirjoitettu uudelleen 11.4, koska sain lisää taustatietoa. Samalla muutin kannan nimen, koska se ei tarkkaan ottaen olekaan Muolaasta (joista olin johtanut nimen "muolaalainen"), mutta kylläkin Kuusaan kylästä. Kuusaalainen liittyy samaan puutarhatutkijaan, Hilma Kinnaseen, kuin Kaisa (edellä).

Hilma Kinnanen kertoo sähköpostissaan, että Kalmin sukuseuralaisia oli elokuussa 2017 matkalla Äyräpäässä ja yöpyi Kuusaan motellissa. "Tomaatteja oli ruokapöydässä sekä päivällisellä että aamiaisella. Aamulla kun teimme lähtöä, Marjatta (Kinnanen, Hilman Antti-veljen vaimo) pyysi motellin emännältä, voisiko hän saada yhden puutarhassa kasvavista tomaateista, ja sai kaksi. Siitä sitten kaivettiin siemenet." - - - "Se on aika myöhäinen, mutta avomaalla olen sitä taimikasvatuksen jälkeen pitänyt ja syksystä riippuen satoa on tullut enemmän tai vähemmän."

Ilokseni Marjatta ja Antti Kinnanen tupsahtivat viime vuoden elokuussa pihaani ja toivat minullekin tämän kiinnostavan kannan, jota nyt sitten on ensi kertaa kylvettynä.  

'Muddy Waters'. Suomeksi mutaiset tai kuraiset vedet. Lajikkeen fantastinen ruskean ja keltaisen sekainen väritys houkuttelee viljelemään, mutta lisäksi näiden tomaattien sanotaan olevan erittäin maukkaita. 

'Praire Fire'. Tämännimisiä lajikkeita on kaksi, mutta hallussani on se, joka on risteytys Sub-Arcticin ja jonkin pihvin välillä. Kyseessä on hyvin aikainen (DTM eli days to maturity vain 55) ja satoisa pensaslajike. Se pärjäsi erinomaisesti kesinä 2001–2004, kun Alaskan yliopiston Fairbanksin koeasemalla vertailtiin lyhyen kasvukauden tomaattilajikkeita. Mukaan otettiin ’Glacier’, ’Kootenai’, ’Moskvitš’, ’Northern Delight’, ’Prairie Fire’, ’Stupice’  ja ’Sub-Arctic 25’. Satoisimmiksi osoittautuivat aika tasaväkisinä ’Prairie Fire’, ’Glacier’, ’Sub-Arctic 25’ ja ’Northern Delight’. ’Moskvitš’ oli selvästi heikoin. ’Prairie Firen’ ja ’Moskvitšin’ hedelmät olivat selvästi suurimpia. Nyt 'Prairie Fire' on kasvamassa siementen keräämistä varten.

'Prairie Fire' - testivoittaja.

'Sweet Cheriette'. Tämä lajike kiinnitti huomion puolalaisen Pomidorlandian listalla, kun sitä kuvailtiin ”kenties aikaisimmaksi”. Se tuottaa pienenpieniä hedelmiä viikkoa tai kahta ennen kuin muut. Se sopii ruukkuun terassille, jossa hedelmiä voi popsia suoraan pikku puskasta.

Uriburi. Turun kauppatorilla oli myynnissä tämännimistä pastatomaattia. Lajike on todennäköisesti hybridi, jolloin nyt kylvetyistä seuraajista ei tule samanlaisia kuin emostansa - mutta kokeillaan! Googlaamalla selviää, että Uriburi on San Marzano -tomaatti Kaakkois-Sisilista.

Taimihuoneessa vihertää - ulkona ei niinkään.

Sokkotastingissa kaksi yli muiden

Silmät kiinni ja suu auki!

Järjestin elokuun lopussa 16 tomaattilajikkeen sokkomaistelun. Pöydässä istuivat tuttavapariskunta Ulla ja Olli sekä mieheni Harri ja mieheni tytär Tiia. Maistelijat peittivät silmänsä liinalla tai sulkivat silmät siksi hetkeksi, jolloin annostelin makupalan haarukkaan. Liinan sai ottaa pois, kun kaikki olivat mutustelleet maistelupalan. Lajikkeen väri tai hedelmän ulkomuoto ei näin päässyt vaikuttamaan etukäteen maun kokemiseen. Pienet kirsikkatomaatit tarjoilin koknaisina, isot tomaatit lohkoina. En kertonut lajikkeiden nimiä, koska niissä usein kuvaillaan makua, esimerkkinä ’Sweet Million’.

Tarjolla oli niitä lajikkeita, joita sattui olemaan riittävästi kypsinä. Tavoittelin myös monipuolisuutta, joten tarjolla oli niin kirsikka-, pihvi- kuin peruskokoisiakin tomaatteja, kuten kuvista näkyy. 16 oli tietysti pieni otos tämänvuotisesta noin 70 lajikkeen kokoelmastani.

Tiia ja Harri valmiina maistoon.

Pyysin sanallista arviota kunkin tomaatin rakenteesta ja ennen kaikkea mausta. Lisäksi pyysin antamaan kouluarvosanan asteikolta 4 - 10 ja tekemään lemppari- tai inhokkimerkintöjä.

Kun raatilaiset olivat saaneet arvionsa kirjoitettua, kerroin lajikkeen nimen ja näytin, millaisesta tomaatista oli kyse. Yllätyksiä koettiin monia!

Sokkomaistelu oli raatilaisten mielestä hauskaa. Kun kymmenkunta lajiketta oli kasassa, ajattelin porukan jo väsyvän, ja kysyin, haluavatko he pitää tauon tai lopettaa, mutta he halusivat ehdottomasti jatkaa!

Ullan ja Ollin suihin näyttää olevan menossa 'Jaune Flamme'.

Tässä tulokset sekä teksti- että kuvamuodossa. Kirsikkatomattilajikkeet 'Sungold' ja 'Cerise Champagne' ylsivät yli yhdeksän keskiarvoon ja voittivat kisan selvästi.

Otin kuvan tänään, jolloin kuvattaviksi ei löytynyt kaikkia maistelussa tarjolla olleita. Sen takia luettelosta puuttuvat 'Uluru Ohcre', 'Aussie' ja  kaupan perus.

1. Sungold F1                    9,3

2. Cerise Champagne       9,2

3. Sweet Million F1           8,5

4. Uluru Ochre                  8,4

5. Michael Pollan              8,0

6. Aussie (iso pun. pihvi)  7,9

7. Shadow Boxing            7,8

8. Jaune Flamme              7,3

9. Amur Shtamb               7,3

10. Black Sea Man (ruskea pihvi) 7,1

11. Rotkäppchen                7,1

12. Cream Sausage           6,7

13. Friesje                           6,5

14. Citrina                           6,3

15. kaupan laaritomaatti     4,75

16. Early Tanana                 4,7

Tuloksissa on huomionarvoista se, että voittaja 'Sungold' voitti myös syksyllä 2019 järjestämäni Tomatastingin. Nyt kolmoseksi tullut 'Sweet Million' puolestaan oli Tomatasting2020:n voittaja – silloin 'Sungold' ei ollut kisassa mukana.

Tämän vuoden kakkonen oli yllättäjä: pieni sampanjanvärinen marja 'Cerise Champagne', joka tuli tilaajalahjaksi Vertiloom-siemenfirmalta. Se on tämän kesän suosikkini, vaikka sato onkin mitätön. Maku on ainutlaatuinen, muistuttaa lähinnä ananaskirsikkaa.

Edellisvuosien tastingeissa näyttävät minulla muutoin olleen lautasilla ihan muut lajikkeet kuin tänä vuonna. Se kuuluu harrastukseni luoteeseen: panen valikoiman uusiksi joka kevät. Vain muutamat varhaislajikkeet pysyvät kesästä toiseen aikaisuuden verrokkeina. Ja joka kesä pitää kasvattaa 'Sungoldia' tai jotain muuta tomaattikarkkia!

Kirsikkatomaatit nousivat kärkeen. Oranssi on 'Sungold',
vaaleankeltainen 'Cerise Champagne' ja punainen 'Sweet Million'.

Häntäpäästä: Sekaan ujuttamani kaupan perustomaatti jäi odotetusti hännille, mutta pettymyksekseni ihan viimeiseksi jäi Alaskan aikainen 'Early Tanana', jota olen Suomeen lanseerannut.

   *   *   *   *  

Poimin tähän vielä makujen sanallisia kuvailuja, satunnaisesti eri vastaajilta. Niistä näkyy, että makuasioista ei voi kuin kiistellä!

Sungold F1. ”Makea, miellyttävä.” ”Hyökkäävän hyvä maku. Kahta aromia, tummaa ja pirtsakkaa.” ”Alkuun kipakka ja pirteä, jälkimaku suloisen makea.”

Cerise Champagne. ”Namupala.” ”Savuviskin maku ensimmäisenä, täysin omanlainen.” ”Kirsikkainen, suloinen, hyvin makea.”

Sweet Million F1. ”Ihanainen.” ”Hapan, makea jälkimaku.” ”Hyvin aromikas, kirsikkainen, todella makea, tomaattikarkki.”

Uluru Ochre. ”Vahva ja pitkä jälkimaku, voimakas, ei perusjätkä, hienosteleva, viipyilevä.”

Michael Pollan. ”Rikollinen, luonnetta.” ”Savuinen.” ”Ei juuri makea, silti aromia täynnä, maku jäi suuhun lempeänä.”

Aussie. ”Kuin hyvä punaviini, hieman hapan, erikoinen tapaus.” ”Maku hieman savuinen, oli luonnetta.” ”Hyvä jälkimaku.”

Shadow Boxing. ”Kurkkumainen.” ”Lempeän melonimainen, makeuttu ja kirpeyttä sopivassa suhteessa.”

Jaune Flamme. ”Nopea, maku tulee suuhun heti, hauska, makeahko, aromiakin löytyy.”

Amur Shtamb. ”Mitäänsanomaton, ovela toisaalta, lasinen.” ”Meuhuisa, mieto, vetinen, ei minkäänlaista jälkimakua.”

Rotkäppchen. ”Outo, tunkkainen, muljahteleva, peltimäinen.” ”Ihana, lempeä, tasapainoinen makeuden ja aromin suhteen.” ”Vettynyt, tylsä, mauton, hieman hapan.”

Black Sea Man. ”Aavistuksen hapokas, haamumainen.” ”Hyvin perunamainen, ei juuri aromia tai makeutta, perusvarma.”

Cream Sausage. ”Mehuisa, makeahko, vähän aromia.” ”Mieto mutta suussa mukava, sulava.”

Friesje. ”Vetinen, makeahko, yllätyksetön.” ”Kliininen, tuoksu desifiointimainen.”

Citrina: ”Maukas, aromikas.” ”Ei lainkaan makea, lihaisa, kummallinen, ei tomaatin makuinen.”

Kaupan laaritomaatti. ”Kaupan perus.” ”Aromia vailla, lähes kurkun tyyppinen.”

Early Tanana. ”Mitäänsanomaton.” ”Hieman kirpeä, neutraali.” ”Lasten suuhun sopiva."

Illan tomaattimenyy sisälsi persiljaisen tomaattisalaatin, naudanlihapihvin ja tomaattirisoton, jotka huuhdeltiin alas Teiskon Viinin tomaattiviinillä.