Nyt Ruby-täti ilahtuisi!

Sokkotastingissa pantiin järjestykseen 14 tomaattilajiketta. 

Meitä maistelijoita oli neljä: Taru, hänen miehensä Olli-Pekka, mieheni Harri ja minä. Kuvan kolmikko suoritti tehtävän sokkona ja tietämättä lajikkeiden nimiä. Näin tomaatin ulkomuoto, kuten väri, ja nimi eivät vaikuttaneet odotuksiin ja siten maisteluun. Saatoimme istua ulkona, koska meille osui kesän viimeinen lämmin ilta.

”Rönsyilevä, äärimmäisen mehukas, makea, omenainen, hyvä hapokas jälkimaku, joka viipyilee.”

”Erittäin miellyttävä, suussa sulava, huikea aromi ja makeus, valloittava maku, kuori maultaan kuin herneenpalko, mehukas.”

”Raikas, runsasvetinen, makea.”

”Makeaa ja suolaista samassa, ylivertainen maku. Kiivi, karviainen, raparperi?”

Nämä kuvailut koskevat maistelun voittajaa, ’Aunt Ruby’s German Green’ -lajiketta.

Voittaja on upea perinne- eli heirloom-lajike Yhdysvalloista, vihreäksi jäävä pihvitomaatti. Amerikkalaislähteiden mukaan ”Ruby-täti” oli Ruby Arnold (- 1997), joka eleli Greenevillessä Tennesseessä.

’Aunt Ruby’s German Green’ saamien kouluarvosanojen keskiarvo ylsi kiitettäväksi, melkein yhdeksikköön.

Taru ja Olli-Pekka ovat tässä saaneet haarukkaansa vihreän makupalan, joka myöhemmin tuloslaskennassa osoittautuu tastingin voittajaksi.

Ruby-täti erottui vain desimaalilla toisesta rouvasta, venäläisestä Galinasta, joka myös ylsi melkein ysiin. Runkotomaatti ’Galina’- tai ’Galinas’ - molempia kirjoitusasuja näkee - tekee seinustalla keltaisia kirsikkatomaatteja, joiden makua luonnehdittiin seuraavasti:

”Yrttinen, umamia.”

”Pitkä aromikas maku ja hyvä jälkimaku.”

”Mehukas, makea, ihana.”

”Makea, hunajainen, aromaattinen.”

Kolmanneksi sijoittui kasvihuonelajike ’Black Opal’, tummanruskea kirsikkatomaatti, jota kuvailtiin näin: 

”Kirpakka, hapokas, mausteinen.”

”Suolainen, voimakas, itämainen, aromaattinen.”

”Melkoinen aromi-happohyökkäys, roteva, sikanopea maku, voimakas, poikkeuksellinen.”

”Makea purskahdus, karkki, jopa toffeemaisuutta.”

'Black Opal'

Hyvästä mausta ja kauniista ulkonäöstä huolimatta ’Black Opal’ ei pääse viljelyssäni jatkoon. Syynä ovat hedelmän muut ominaisuudet: ne halkeilevat eivätkä meinaa helpolla irtoa kannasta. Halkeilu ja repeily johtaa tomaattien nopeaan pilaantumiseen.

Neljänneksi sijoittui ’White Wonder’, jota luonnehdittiin makeaksi, miellyttäväksi, huikean tasapainoiseksi, vesimelomaiseksi ja kuin hyväksi viiniksi.

Sekaan ujuttamani marketista ostettu rasiapakattu luumutomaatti jäi viimeiseksi, vaikka se oli todennäköisesti astetta paremman makuista kuin se kelmeä laaritomaatti, jota näin marketissa maistelupäivänä.

Kaikkiaan keskiarvojen erot olivat pieniä, mikä varmaan johtuu osin siitä, ettei tällä kertaa mukana ollut ylivertaisia herkkulajikkeita, kuten ’Sungold’, ’Sweet Million’ tai ’Cerise Champagne’.

Harri ja 'Black Beauty'.

'Currant Gold Rush'

Tastingin erikoisuutena oli vajaan sentin läpimittainen viinimarjatomaatti ’Currant Gold Rush’, jota luonnehdittiin näin: ”Pieni ja pippurinen, etikka, ketsuppi.” ”Rapea, yllättävä, hapokas jälkimaku.” ”Kuoren osuus liian suuri, lyhyt luonne.” ”Pirtsakka, hedelmäinen.” Se jäi kuitenkin tuloslistalla häntäpäähän.

Kouluarvosanojen keskiarvot  

1. Aunt Ruby’s German Green 8,9
2. Galinas 8,8
3. Black Opal 8,5
4. White Wonder 8,4
5. Garden Peach 8,2
6. Anmore Dewdrop 8,1
7. Black Beauty 7,94
8. Black Etiophian 7,94
9. Artisan Blush Tiger 7,88
10. Boni-M 7,6
11. Currant Gold Rush 7,6
12. Mongolian Dwarf 7,4
13. Bush Beefsteak 7,3
14. kaupan luumutomaatti 6,8

Tällä hetkellä tomaattitarhassani on kasvamassa vielä noin 70 eri lajiketta. Nuo listan kolmetoista lajiketta päätyivät tastingiin sen pohjalta, että etsin mahdollisimman erilaisia tomaatteja niiden lajikkeiden joukosta, joissa olisi sopivasti kypsiä hedelmiä. 

Dijon-sinapilla terästetty ranskalainen tomaattipiiras
Yhteishyvän ohjeen mukaan on niin hyvää,
ettei tee edes mieli kokeilla muita.

Tastingin jälkeen syötiin tomaattipiirasta ja halloumisalaattia.

Jälkiruokana oli ’Currant Gold Rush’- tomaateilla ja muilla kirsikkatomaatilla höystettä meloni-rypäle-hedelmäsalaattia, jonka päälle valeltiin appelsiinivinegretteä.

”Knowledge is knowing tomato is a fruit, wisdom is not putting it in a fruit salad."

Näin on sanonut joku tomaattia heikosti tunteva. Tiedon ja viisauden ylitse kävelee ennakkoluulottomuus, joka johtaa esimerkiksi uusiin hedelmäisiin makuelämyksiin.

Terveisiä tomaattihautomosta!

Kasvihuoneen sato on värikästä, valkoisesta mustaan oranssin, vihreän ja keltaisen kautta. No, on kasvihuoneessa jokunen punainenkin lajike. 

Piha tuntuu nyt tomaattihautomolta. Saimme satokauden huipennukseksi melkoisen hellejakson. Nyt Turussa on +28 astetta, huomenna ennusteen mukaan +30. Satoa niin kasvihuoneesta kuin avomaaltakin kypsyy nyt vauhdikkaasti. Ennen tämän poutajakson alkamista ehdin jo tuskailla, että onpas nyt hidasta... Niin taidan ajatella joka kesä.

Kesäkuu oli tomaatille suotuisa, koska silloin ei ollut liian kuumaa. Tomaattien kukat pölyttyivät hyvin, ja sen seurauksena käsillä on tarhani suurin sato koskaan. Lisäksi olen sopivin väliajoin saanut saaveihin sadevettä talteen, joten en ole paljoakaan tarvinnut ostinvettä sadon kasvattamiseen. Ainoa keinokastelujakso oli lomamatkamme aikana, jolloin sukulaiset kasteluavullaan mahdollisivat puutarhasta irrottautumisen peräti yhdeksitoista päiväksi. Kiitos heille siitä!

Satokatsaus. Ensimmäisenä avomaalla punersi puskassa 'Alaska Wonder'. Sen sato ei kuitenkaan näytä olevan kovin suuri, joten en tiedä, olenko siitä jatkossa kiinnostunut. Sen sijaan Stokes-siemenfirman 'Alaska' on tasainen tuottaja. Sopivan aikaisia ja satoisia ovat myös esimerkikksi pensastomaatit 'Cold Set', 'Peremoga', 'Polar Beauty', 'Prairie Fire' ja 'Roter Zwerg'. Kaikkein satoisin kuitekin on 'Boni-M', jonka oksat ovat todella painavat.

'Roter Zwerg' on pieni vain korkeudeltaan. Hedelmät ovat muhkeita, ja niitä on paljon.

Kevään postauksessa kirjoitin itselleni uusista kannoista Kaisa ja Kuusalainen. Ne ovat kasvaneet ulkona ja ovat osoittautuneet hitaammiksi kuin useimmat avomaan pensaat. Kaisassa on nyt vasta ensimmäinen keltainen hedelmä ja Kuusaassa ensimmäinen punainen. Kasvihuonekasvatus taitaa niille sittenkin olla parempi. 

*   *   *   *

Oli kiva, että Avoimet puutarhat -tapahtuma oli tänä vuonna elokuussa, 7.8. eli viikko sitten. Kerrankin puutarhassa oli kypsiä tomaatteja esiteltävänä.

Kiinnostus tomaatteja kohtaan oli suurta, ja vieraskirjaan kertyi 57 nimeä. Portti muuten on ihan uusi, ja sen juurelle olen istuttanut tonttimme ensimmäisen köynnösruusun.

Katseenvangitsijana heti portin jälkeen vasemmalla oli keltaisena hehkuva 'Galinas', korkea runkotomaatti, joka tekee ahkerasti uusia terttuja, aina talon kattoon asti.

Kasvihuoneen sato on nyt runsaimmillaan. Erityisen iloinen olen siitä, että musta kaunotar 'Black Beauty' tekee paljon ja isoa hedelmää. 

'Black Beautyn' kaverina on tässä kasvihuoneen ulkoseinustalla viihtyvä matala pensas 'Rozovyj Suvenir', joka pukkaa pinkkiä hedelmää.

Kasvihuoneen valkoisia ja keltaisia: 'White Wonder' (vas. alh.), 'Pork Chop' (pieni raidallinen pyöreä), 'Bolshoi Limonny' (keskellä), 'Yellow Cazzi Ribbed' ja 'Primary Colors' (pienet ruskeahkot oikealla).

Tomaattien kauneutta. 'Currant Gold Rushin' raakileet ovat kuin helminauhoja.

Loppukevennys.

1.      

' 

 

Kaisa, Kuusaa ja Kuravedet

Onnea on oma taimihuone, jonka voi varustaa kummallisilla kasvilamppuvirityksillä ja jota voi tuulettaa ilman, että kukaan talon asukkaista palelee. 

Koittaa se kevät tänäkin vuonna, huolimatta Ukrainan sodan tuomasta ahdistuksesta ja talven tunnun pitkittymisestä. Tätä kirjoittaessani pyryttää ja paistaa vuoron perään, lämpöä on +3. Eipä paljoa lämmitä, ei.

Olen kylvänyt ja kasvattanut tomaatteja puolihuolimattomasti ja vasemmalla kädellä. Helmikuussa kylvin muutamia pieniä pensaita, kuten 'Bonsai' ja 'Snegirjok'.

'Snegirjokit' ja 'Bonsait' sekä värinokkosia, joihin olen myös vähäsen hurahtanut.

Pääkylvöt tapahtuivat maaliskuun alussa ja viimeiset viime viikolla - kun sain käsiini Kaisan, josta kerron tuonnempana.

Koska siemenkansioissa on yli 500 lajikkeen siemenet ja kasvupaikkoja on noin 70:lle, oli vaikea valita, mitä kylvää tälle kesälle. Paremman puutteessa päädyin mekaaniseen kriteeriin: kylvin ensisijaisesti niitä, joiden siemen on loppumassa tai vähissä, eli niitä, joiden kantaa on nyt viimeinen hetki jatkaa. Käytännössä näistä pitää kerätä syksyllä siemeniä. Niiden lisäksi kylvin täysin sekalaisen sekoituksen itselleni uusia lajikkeita.

Maitopurkkien merkinnät välittävät istutusvaiheeseen tiedon siementilanteesta. 'Blue Pittsistä' oli kylvettäessä jäljellä vain yksi siemen, joten taimi on pidettävä itsellä, sitä ei saa antaa taimia hakeville sukulaisille ja tuttaville. Punainen merkintä 'Alaskassa' tarkoittaa, että sen siementä on syksyllä kerättävä talteen.

Pisimmällä kasvussa on viime syksyn pistokkaasta kasvatettu 'Sungoldin' taimi. Se on toiminut varaskasvattamona eli uusien taimien tuottajana.

Kaikki kasvatus tulee taas tapahtumaan ruukuissa, ja avomaa tarkoittaa lähinnä talon ja kasvihuoneen seinustoja.

Kasvihuoneessa mieluisimpia kasvatettavia ovat erityisesti mustat lajikkeet mutta myös purppuraiset, oranssit, keltaiset – siis muut kuin punaiset, joita tulee riittämiin avomaalta.

KASVIHUONEEN LAJIKKEET

'Bolshoi Limonny'.

Aladdin’s Lamp
Aunt Ruby’s German Green
Black Etiophian
Black Beauty
Black Mamba
Black Opal
Blue Pitts
Blush
Bolshoy Limonny
Brad’s Black Heart
Charlie Chaplin
Cherokee Purple
Fahrenheit Blues
Figiel
Garden Peach
Georgia Streak
Gold Medal
Muddy Waters
Pera d’Abruzzo
Pink Grapefuit
Pork Chop
Primary Colors
Purple Calabash
Purple Russian
Raisin Orange
Strawberry Leopard
Uriburi
Yellow Cazzi Ribbed
Yellow Sugar
Watermelon Beefsteak
White Wonder

AVOMAALLE, RUNKOLAJIKKEITA 

'Black Prince'.

Arielle
Babushkin Sekret
Barry’s Crazy Cherry
Big Sungold Select
Boloto
Black Prince
Emerald Gem
Galina’s
Golden Nugget
Isis Candy
Justyna
Kaisa
Kimberly
Pink Tiger
Sweet Bite

AVOMAALLE, PENSASLAJIKKEITA

'Cold Set'.

Agata

Alaska

Alaska Wonder

Boni-M
Bredskiy Krupnyi
Bush Beefsteak
Cold Set
Cream Sausage
Dulcia
Grosse Lisse
Grushovka
Jagodka
Jurmala
Katrina
Krajova
Kuusaalainen

Legend
Lyana Rozovyi
Marutschka
Mongolian Dwarf

Kuusaalaisen lokerot. Kuva: Hilma Kinnanen.

Peremoga
Prolyco Bush
Polar Beauty
Poranek
Prairie Fire
Raketa
Roter Zwerg
Rozovyi Suvenir
Sheyenne
Sugar Baby
Sultan F1
Sweet Cheriette
Thalalahin 

ERITYISET KIINNOSTUKSEN KOHTEET KESÄLLÄ 2022

Aunt Ruby’s German Green. Heirloom-lajike Greenvillen kaupungista Yhdysvaltain Tennesseestä. Kanta on nimetty Ruby Arnoldin mukaan ja tullut yhdysvaltalaisen Seed Savers Exchangen levitykseen 1993. Tuottaa isoja pihvitomaatteja, jotka jäävät vihreiksi ja maistuvat makeilta ja mehukkailta.

'Boni M'. Tomaattikirjailija Sonja Lumme listasi heinäkuussa 2019 ’Boney M:n’ lupaavan näköiseksi lajikkeeksi. Nimeä kirjoitetaan myös muodossa Boni M, Boni MM ja Bony M. Kokeilen nyt sitten minäkin!

Kaisa. Tapasin Turun puutarhamessuilla viikko sitten eläkkeellä olevan puutarhatutkijan Hilma Kinnasen, joka kertoi Irma Hupilan kanssa vuosikymmeniä ylläpitämästään tomaattikannasta, joka nyt kaipaa uutta kasvattajaa. Kaisaksi nimetty lajike pärjää avomaallakin ja tekee oranssinkeltaisia isoja, kiinteämaltoisia pihvitomaatteja. Kanta tuli Luken tutkijoille aikanaan Puutarha-lehden taannoiselta toimitussihteeriltä, ja tämä oli sen saanut haltuunsa Forssan Kirjapainon työntekijältä, jonka äiti oli vuosikausia tätä tomaattia viljellyt. On mielenkiintoista nähdä, millainen Kaisasta tulee. Lisäksi olen tehnyt tiedusteluja, joiden pohjalta toivon saavani Forssasta tietoa siitä, kuka sitä niillä seuduin on kasvattanut.

Kaisan niska.

Kaisa. Kuva: Hilma Kinnanen.

.

Kuusaalainen. EDIT! Tämä osuus on kirjoitettu uudelleen 11.4, koska sain lisää taustatietoa. Samalla muutin kannan nimen, koska se ei tarkkaan ottaen olekaan Muolaasta (joista olin johtanut nimen "muolaalainen"), mutta kylläkin Kuusaan kylästä. Kuusaalainen liittyy samaan puutarhatutkijaan, Hilma Kinnaseen, kuin Kaisa (edellä).

Hilma Kinnanen kertoo sähköpostissaan, että Kalmin sukuseuralaisia oli elokuussa 2017 matkalla Äyräpäässä ja yöpyi Kuusaan motellissa. "Tomaatteja oli ruokapöydässä sekä päivällisellä että aamiaisella. Aamulla kun teimme lähtöä, Marjatta (Kinnanen, Hilman Antti-veljen vaimo) pyysi motellin emännältä, voisiko hän saada yhden puutarhassa kasvavista tomaateista, ja sai kaksi. Siitä sitten kaivettiin siemenet." - - - "Se on aika myöhäinen, mutta avomaalla olen sitä taimikasvatuksen jälkeen pitänyt ja syksystä riippuen satoa on tullut enemmän tai vähemmän."

Ilokseni Marjatta ja Antti Kinnanen tupsahtivat viime vuoden elokuussa pihaani ja toivat minullekin tämän kiinnostavan kannan, jota nyt sitten on ensi kertaa kylvettynä.  

'Muddy Waters'. Suomeksi mutaiset tai kuraiset vedet. Lajikkeen fantastinen ruskean ja keltaisen sekainen väritys houkuttelee viljelemään, mutta lisäksi näiden tomaattien sanotaan olevan erittäin maukkaita. 

'Praire Fire'. Tämännimisiä lajikkeita on kaksi, mutta hallussani on se, joka on risteytys Sub-Arcticin ja jonkin pihvin välillä. Kyseessä on hyvin aikainen (DTM eli days to maturity vain 55) ja satoisa pensaslajike. Se pärjäsi erinomaisesti kesinä 2001–2004, kun Alaskan yliopiston Fairbanksin koeasemalla vertailtiin lyhyen kasvukauden tomaattilajikkeita. Mukaan otettiin ’Glacier’, ’Kootenai’, ’Moskvitš’, ’Northern Delight’, ’Prairie Fire’, ’Stupice’  ja ’Sub-Arctic 25’. Satoisimmiksi osoittautuivat aika tasaväkisinä ’Prairie Fire’, ’Glacier’, ’Sub-Arctic 25’ ja ’Northern Delight’. ’Moskvitš’ oli selvästi heikoin. ’Prairie Firen’ ja ’Moskvitšin’ hedelmät olivat selvästi suurimpia. Nyt 'Prairie Fire' on kasvamassa siementen keräämistä varten.

'Prairie Fire' - testivoittaja.

'Sweet Cheriette'. Tämä lajike kiinnitti huomion puolalaisen Pomidorlandian listalla, kun sitä kuvailtiin ”kenties aikaisimmaksi”. Se tuottaa pienenpieniä hedelmiä viikkoa tai kahta ennen kuin muut. Se sopii ruukkuun terassille, jossa hedelmiä voi popsia suoraan pikku puskasta.

Uriburi. Turun kauppatorilla oli myynnissä tämännimistä pastatomaattia. Lajike on todennäköisesti hybridi, jolloin nyt kylvetyistä seuraajista ei tule samanlaisia kuin emostansa - mutta kokeillaan! Googlaamalla selviää, että Uriburi on San Marzano -tomaatti Kaakkois-Sisilista.

Taimihuoneessa vihertää - ulkona ei niinkään.