tiistai 4. huhtikuuta 2017

Maku 125 vuoden takaa?

Syyskuun 15. päivä 1892 eli suunnilleen 125 vuotta sitten Aamulehdessä julkaistiin seikkaperäinen ja nykysilminkin luettuna hyvin asiantunteva artikkeli tomaatin viljelyksestä, joka tuolloin oli Suomessa vielä varsin uutta ja harvinaista, edelläkävijöiden harrastusta. Allekirjoittajana oli nimimerkki K.T., jonka innostus luultavasti perustui jutun lopussa mainittuun Detler Elisholtzin kirjoittamaan kirjaan.  K. T. lausui artikkelissaan ennustuksen:

”Tomaatista varmaankin vähitellen aikain kuluessa on tuleva sellainen uusi kotikasvi, joka tulee löytymään jokaisen puutarhasta.”




Jutussa kuvaillaan uutuuskasvin historia, kasvutapa ja käyttö mainioin sanankääntein. Tomaatin menestyminen Suomessa toki askarrutti:

”Mitä tulee tomattien tuleentumiseen täällä, niin on ainakin todistanut tätä mahdollisuutta ne kokeet, joita Ruotsissa vähemmässä määrässä puutarhassa kolmen vuoden aikana on Alnarpissa harjoitettu. Sentähden olisi suotava, että hetimiten useampia vähempiä kokeita samaan suuntaan alettaisiin meilläkin panna toimeen, niin että asiassa täydelliseen varmuuteen päästäisiin.”

Maatalouskoeasema Alnarp sijaitsee Ruotsin Skånessa, Malmön lähellä.

Huikean kiinnostavaa oli löytää 125 vuoden takaisesta jutusta lajike-esittelyjä (boldaukset minun):

”Tomattia löytyy jo moniaita eri lajia, aikaisia, tavallisen aikaista ja myöhäisiä ja joka vuosi tulee yhä uusia. Parhaimpana lajina esitetään Conqueror, koska tämän hedelmät ovat suuria ja kaikkia muita sileämpiä, tälle viimeiselle ominaisuudella annetaan suuri arvo. Niistä tomateista, joita Alnarpissa viimeisen kolmen vuoden aikana on viljelty, on eräs Ficcarazzi ollut kaikkein aikaisin, mutta hedelmät eivät ole niin sileitä kuin suotava olisi ollut. Eräs uusi laji, Mikado, on tänä vuonna ilmaantunut kauppaan ja päättäin erittäin kiittävistä ja kehuvista arvosteluista hintailmoituksissa, mahtaa tämä olla sekä suuri että hyvin sileä.”
Vieläkö nämä lajikkeet ovat löydettävissä? Onko mahdollista tavoittaa ja maistaa näiden lajikkeiden 125 vuoden takainen maku?
Aamulehden tomaattijutussa mainittu ’Conqueror’ ilmestyi amerikkalaisiin siemenluetteloihin vuonna 1876, ja lajike tuli Euroopan puolella ensimmäisenä myyntiin Saksan Erfurtissa 1884.
’Ficarazzi’ tai ’Ficcarazi ’puolestaan on italialainen maatiaislajike, mehevä pihvitomaatti, joka mainitaan ensi kertaa 1885 napolilaisessa siemenluettelossa ja sitten Saksan Erfurtissa 1886 nimellä ’Königin der Frühen’ ("aikaisten kuningatar"). Nämä lajikkeet ovat kulkeutuneet siis Pohjolaan varsin nopeasti, kun niitä täällä esiteltiin jo syksyllä 1892.
Mikadoa eli Turner Hybrid -tomaattia
mainostettiin postikortissa näin mahtavana
uutuutena vuonna 1887.
Kolmas lajike kiinnostaa minua eniten. Aamulehden jutussa kirjoitetaan, että ’Mikado’ oli ilmaantunut Suomessa kauppaan kirjoitusvuonna 1892. Tämän vaaleanpunaisen pihvitomaatin toi markkinoille Yhdysvalloissa Peter Henderson vuonna 1886, ja siitä tuli suuri menestys, joka kantaa nykyaikaan saakka. Lajike tunnettiin myös nimellä ’Turner’s Hybrid’. Mikado-sana on japania ja tarkoittaa keisaria. Se valittiin osuvasti uutuuslajikkeen kauppanimeksi, koska Lontoossa oli juuri tuotteen lanseerauksen aikaan eli vuonna 1885 tullut ensi-iltaan Gilbert & Sullivanin Mikado-niminen koominen ooppera, josta tuli paitsi lontoolainen myös kansainvälinen hitti.

Perinne- eli heirloom-lajike ’Mikadoa’ arvostetaan nykyäänkin Yhdysvalloissa kovasti, ja sen siemeniä on siellä saatavillakin, mutta EU-alueellehan ei voi tilata tomaatinsiemeniä Yhdysvalloista.


’Ficarazzi’ puolestaan on muutama vuosi sitten mainittu Seed Saversien vuosikirjassa, mutta myynnissä sitä ei taida olla. Vanhaa maatiaista 'Conqueroria' ei myöskään pikaisesti katsoen näytä olevan myynnissä – markkinoilla on vain samanniminen uusi lajike, Conqueror F1
-hybridi.

En ole näitä lajikkeita kovin voimallisesti itselleni etsimässä, koska siemenkansioni jo natisee liitoksissaan. Saatan kuitenkin ensi kesänä sattumalta päästä lähelle 125 vuoden takaista makua. Nimittäin kanadalaisen Tatjana Kouchnarevan yli 5 000 lajiketta kattavan tomaattitietokannan mukaan on mahdollista, että ’Mikado’ on sukua nykyään suositulle ’Brandywine’-lajikkeelle – ja minulla on ’Brandywinea’ taimena kasvamassa!

Brandywine-taimeni on vielä hyvin pieni. Toivottavasti se kirii kovaan vauhtiin. Kuvaan mukaan pääsivät
laajaa tomaattimaantiedettä edustavat Roma, Alaska ja Yhdysvaltain Amish-alue.  

Vielä knoppitieto: ’Mikado’ oli todennäköisesti ensimmäinen perunalehtinen lajike tomaattien siemenluetteloissa, minkä johdosta Euroopassa kasvitieteellisessä sanastossa käytetään nykyäänkin termiä mikado folium kuvaamassa tomaatin perunalehtisyyttä yleisesti.

Cereza Amarilla -tomaatilla (suomeksi "keltainen kirsikka")
on kauniit perunalehdet.

Aamulehden jutun lähde: Kansalliskirjaston Sanomalehtiarkisto

7 kommenttia:

  1. Joitakin vanhojakin perinnelajikkeita on vielä elossa, jos on uskominen tomaattisivustoja. Joitakin Livingstonin katalogissa esiteltyjä ainakin liikkuu, mm. Early Detroit (vuodelta 1916), samoin lajikkeet Garden peach (Andeilta 1600-luvulta?) sekä Red Pear (amerikkalainen 1700-l..) Molempia olen kokeillut, ja ovat maukkaita ja satoisia.

    Golden Jubilee on myös vielä olemassa, mutta onko sama kyseessä kuin sata vuotta sitten.. jotain geneettistä muntumista näissä tapahtuu ajan myötä, luontaista adaptoitumista, mikä on tietenkin hyvä juttu vuodesta vuoteen samoissa oloissa viljelevän kannalta.

    VastaaPoista
  2. Juu, kyllä etenkin Jenkeissä niitä vanhoja heirloomeja on yhä viljelyssä ja niitä todella vaalitaan ja kantojen aitoudesta ja iästä keskustellaan netissäkin.

    Sain tänä keväänä siemenvaihdossa Garden Peachia ja ostin Golden Jubileeta, ja molempia on nyt kasvamassa, mutta mahtavatko sitten olla ihan vanhaa kantaa.

    VastaaPoista
  3. Aivan mahtava löytö tuo vanha sanomalehtiartikkeli. Tuohon aikaan ei taidettu tietää mitään kirsikkatomaattilajikkeista, koska siinä mainitaan, että hedelmien pitää olla suuria ja neuvotaan poistamaan raakileet ja jättämään vain 3-4/terttu.

    Monista vanhoista lajikkeista löytyy kyllä useita, jotka maussa peittoavat uudet hybridit helposti. Minun lempparini viimevuosina on ollut New Big Dwarf, joka on vähän yli 100 vuotias lajike. Se sopii hyvin ruukkuihin, jotka siirrän kesäkuussa kasvihuoneesta talon eteläseinustalle.
    New Big Dwarf innoitti minua kokeilemaan myös uusia matalakasvuisia, joista osalla on käytetty New Big Dwarfia esivanhempana.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi että, tuo NBD vielä puuttuukin kokeilusta. Kuulostaa sellaiselta, joka pitää jossain vaiheessa testata.. jo historiallisen arvon takia. Päätän aina pyhästi, että ei enää yhtään uutta lajiketta siemenvarastoon.. mutta tuohan on aito klassikko.

      Poista
    2. Eivät tosiaankaan kuuluneet kirsikkatomaatit kuvioon toista sataa vuotta sitten, vaan tomaatin piti olla iso ja pyöreä.
      Tosi kiinnostava tuo New Big Dwarf.

      Poista
  4. Sain tuota Early Detroitia siemenvaihtarien yhteydessä, mutta en ottanut kasvatuslistaan täksi vuodeksi. Olisi se totta kai päheää mainita naapureille, että muuten, tässä sata vuotta vanha lajike.. :D mutta maku on se tärkein tekijä.

    VastaaPoista
  5. Hei sinä tomaattiharrastaja, joka ystävällisesti tarjosit minulle harvinaisia siperialaista lajikkeita. Hukkasin viestisi ja sen myötä myös nimesi. Otatko uudelleen yhteyttä, kiitos!

    VastaaPoista