maanantai 20. maaliskuuta 2017

Alaska opettaa

Minulle tomaattiharrastuksen kiinnostavimpia ulottuvuuksia on tomaattimaantiede. Tomaattikasvihan on levittäytynyt maailmassa lähes kaikkialle, ja sen sopeutumista erilaisiin oloihin on auttanut tutkijoiden ja puutarhureiden tekemä kasvinjalostus. Maailmassa on tämän seurauksena yhden lähteen mukaan noin kymmenentuhatta tomaattilajiketta, toisen mukaan lähes kaksikymmentätuhatta.

Kuten tiedämme, Suomen kesä on lyhyt ja epävarma ja yöt ovat vaarallisen kylmiä, joten täällä avomaantomaatin viljelyssä on aina riskejä. Kukaan ei tiettävästi Suomessa yritäkään tomaatin avomaanviljelyä kaupallisessa mielessä, vaan tomaatin laajamittainen tuotanto tapahtuu kasvihuoneiden suojissa. (EDIT 30.8.2017: Livonsaaressa Naantalissa avomaantomaattia kasvatetaan kaupallisesti ) Kesä toisensa perään me tomaattiharrastajat pidämme kiinni toivosta ja istutamme tomaatteja seinustoille, reunustoille ja kasvimaille. Osa istuttaa siksi, ettei kasvihuonetta ole tai sinne ei mahdu enempää, ja osa siksi, että tietää tomaatinviljelyn avomaalla voivan hyvänä kesänä onnistua oikeinkin hyvin.


Valkoiset krämmäleet ruukkutomaatin juurella ovat elokuisen
ukkoskuuron tuomia rakeita. 
Kasvinjalostajat eivät ole jalostaneet Suomen oloihin yhtään tomaattilajiketta, mutta toki meillä on joitakin maatiais- eli perinnelajikkeita, jotka ovat syntyneet käytännön viljelyn ohessa ja hyviksi havaittu. Suomalaisten puuttuessa olen etsinyt muilla maailman pohjoiskolkilla jalostettuja lajikkeita, koska niillä on eniten toivoa menestyä täällä. Karttapallosta näkee, että lähinnä vastaavia alueita ovat muut Pohjoismaat, Baltia, muu pohjoisempi Eurooppa, Venäjän lähialueet ja pohjoinen Siperia, ja sitten Pohjois-Amerikasta Kanada sekä Yhdysvaltain pohjoiset osavaltiot – etenkin Alaska. Varsinkin Venäjällä ja Pohjois-Amerikassa tomaattia on myös jalostettu laajamittaisesti.


Alaska ei jätä minua rauhaan, vaan Street viewin silmin kuljen keskisessä Alaskassa sijaitsevan Fairbanksin kaupungin kaduilla, katselen koivuja, vuoria, havumetsiä ja järviä etsien yhtäläisyyksiä Suomen maisemien kanssa. Niitä on paljon, mutta on erojakin sitten. Alaska sijaitsee pääosin 60. - 70. pohjoisen leveyspiirin välissä – niin kuin Suomikin - , joskin Alaskasta ulottuu noin tuhat kilometriä pitkä lonkero Tyynen valtameren rantaa pitkin kohti kaakkoa, siis huomattavasti etelämmäs kuin ”varsinainen” Alaska. Välimatkat ovat hirmuisia, ja väkeä on vain vähän.
Alaska on Yhdysvaltain pohjoisin ja suurin osavaltio. Asukkaita on vain noin 736 700 ja maapinta-alaa lähes viisi kertaa niin paljon kuin Suomella.

Fairbanks on noin 30 000 asukkaallaan Alaskan toiseksi suurin kaupunki, ja siellä sijaitsee Alaskan yliopisto. Nimenomaan Alaskan yliopiston maa- ja metsätalouskoeasemalla on jalostettu sikäläisiin ankariin oloihin soveltuvia vihanneksia ja marjoja. Tomaatin ongelmana Alaskassa ja Suomessa on öiden kylmyys. Yölämmön putoaminen alle noin +12 asteen aiheuttaa sen, etteivät useimmat tomaattilajikkeet pölyty ja ala tuottaa hedelmää. Fairbanksissa on tutkittu tomaatin menestymistä avomaalla yli sadan vuoden ajan, ja sieltä on peräisin lajikkeita, joiden sanotaan tuottavan hedelmää vaikka yölämpö kävisi vain noin +7 asteessa.
Kajaanin leveyspiireillä sijaitsevan Fairbanksin ja Etelä-Suomen kesä- ja heinäkuun ylimmät ja alimmat lämpötilat ovat ilmastodatan perusteella yllättävän lähellä toisiaan, mutta elo- ja syyskuu paljastavat ison eron: Turun ja laajemminkin Etelä-Suomen elo- ja syyskuut ovat huomattavasti leppeämpiä kuin Fairbanksin, mikä antaa eteläsuomalaisille viljelyksille paljon lisäaikaa. Tämä on ilmeisesti Golf-virran ansiota. Sellaisia isoja eroja on, että Fairbanksin kesät ovat selvästi kuivempia kuin Turun kesät ja talvet ovat huomattavasti kylmempiä kuin Etelä-Suomen talvet – mutta eihän tomaatti talvia tarvitsekaan.

Alaskaa tutkiessani törmäsin Googlen ihmeellisillä poluilla suomalaiselta vahvasti kalskahtavaan nimeen, tohtori Arvo Kallioon, joka paneutui Fairbanksin koeasemalla 1950 - 1968 tomaatin, kaalin ja mansikan jalostukseen. Kallio esitteli vuonna 1970 'Early Tanana' -lajikkeen, jonka hedelmät kypsyvät varhain ja kestävät viileyttä. Lajike löytyy joidenkin yhdysvaltalaisten tomaattifirmojen siemenluetteloista. Nimensä lajike on lainannut joelta, joka virtaa Fairbanksin läpi.

Otin sähköpostitse yhteyttä Arvo Kallion vanhimpaan tyttäreen saadakseni tietää edesmenneen kasvinjalostajan taustoista vähän enemmän. Ilmeni, että Arvo Kallio varttui Minnesotan Duluthissassa suomalaislähtöisessä perheessä.  Anna-äiti oli kotoisin Jämijärveltä Satakunnasta ja Frank-isä Porista.
Tohtori Arvo Kallion kuolema huomioitiin Fairbanksin
yliopistossa muistokirjoituksella.
Amerikkalaisissa tomaattitiedostoissa esiintyy myös kasvinjalostajan itsensä mukaan nimetty lajike, Kallio. Arvo Kallion kerrotaan 1950-luvun puolivälissä tuoneen yhtä tomaatinsiementä mukanaan Alaskasta Minnesotaan ja antaneen sitä eräälle ystävälleen. Tämä piti kannan hengissä niin, että Kallio-lajiketta on saatu myyntiinkin. Terroir Seeds -firman siemenluetteloon Kallio-lajike tuli 2011.

Arvo Kallio palasi myöhemmällä iällä Alaskasta Minnesotaan johtamaan sikäläistä maatalouskoeasemaa ja tuli tunnetuksi tomaatin sukulaiskasvin perunan tutkijana.

Arvo Kallion jalostustyö paikkaa sitä puutetta, ettei Suomesta ole maailmalle lähtenyt yhtään tunnettua tomaattilajiketta. ARVOstan!

Alaskan Fairbanksista ovat kotoisin myös lajikkeet Sub-Arctic 25 sekä Polar-lajikeperhe eli Polar Star, Polar Baby, Polar Beauty ja Polar Gem. Nämä kehitti John Holm (1920 - 1998), joka oli yrittäjä ja monipuolinen puutarhakokeilija. Näitä polareita minulla oli viime kesänä seinustoilla ruukkuviljelyssä, ja hyvin tuottivat satoa.
Kaikki lajikkeet, joiden nimessä esiintyy maantieteellinen sana Alaska, on jalostettu lyhyen kasvukauden oloihin. Alaska-nimisiä lajikkeita on sekavasti kylläkin kaksi: Toinen on runkotomaatti, jonka on jalostanut Edward Lowden Kanadan Ontariossa. Toinen on Venäjältä kotoisin oleva kirsikkatyyppinen pensastomaatti Alaska (kasvuaikaa 63 päivää). Lisäksi on perinnetomaatteihin lukeutuva luumutomaatti Alaskan Fancy (kasvuaikaa 55 päivää). Palaan tähän kasvupäivien käsitteeseen myöhemmissä postauksissani.
Haluaisin Tananan, Kallion ja kaikki muutkin alaskalaiset siemenkokoelmiini ja ehkä ne jossain vaiheessa jotakin kautta saankin. Sain tänä keväänä jompaakumpaa 'Alaskaa' kaksi siementä vaihdossa eräältä harrastajalta, mutta toinen siemen ei itänyt ja toisen onnistuin ituvaiheessa mädättämään kuoliaaksi.  Maantieteellistä Alaskaa edustavat tänäkin vuonna puutarhassa siis edelleen vain polarit (joita voi tilata Puolasta Pomidorlandiasta – jos kaupallinen tiedote sallitaan.)                                          
John Holmin jalostamat Polar Beauty (vasemmalla), Polar Star ja Polar Baby
tuottivat mukavasti satoa viime kesänä Turussakin.














Alaskan yliopisto Fairbanksissa on ihan äskettäinkin julkaissut listan heidän alueelleen sopivista vihanneksista, ja siellä joukossa 'Early Tanana' edelleen on, alaviitteellä ”jalostettu maa- ja metsätalouskoeasemalla, University of Alaska Fairbanks". Polarit jostakin syystä puuttuvat.
Pensastomaattien kasvualusta suositellaan kattamaan läpinäkyvällä tai IRT-muovikatteella - en ole ehtinyt selvittää, mitä se sellainen on. Suosituslista on tällainen (suomennokset omia):


PENSASTOMAATIT
Black Cherry: aikainen, osittain suolankestävä, tarmokas kasvu

Early Girl: aikainen, erinomainen sato

Cosmonaut Volkov: keskiaikainen, maatiainen, supermaistuva. KORJAUS LÄHTEEN TIETOON: lajike on runkotomaatti, kotoisin Ukrainasta.

Red Robin: aikainen, pieniä hedelmiä

Taxi: aikainen, hyvä sato, isot keltaiset hedelmät

Tumbler-kirsikkatomaatit: aikainen, erinomainen amppeliin, F1


RUNKOTOMAATIT
Big beef: keskiaikainen, maistuva pihvitomaatti, hyvä taudinkestävyys, F1

Black Plum: aikainen, purppurat hedelmät

Buffalo: keskiaikainen, maatiainen, erinomainen voileipätomaatti, kalpean ruusunpunainen

Caruso-Re: aikainen, hyvä laatu

Early Tanana: aikainen, kypsyy hyvin vihreänäkin poimittuna

Juliet: aikainen, makean punainen kirsikkatomaatti, halkeilunkestävä, kuuluu All-America
valikoimaan


Lemon Boy: aikainen, isot keltaiset hedelmät

Stupice: aikainen, maatiainen, pienet hedelmät, hyvin aikainen

Sub Arctic 25: aikainen, pienet hedelmät

Sub Arctic Maxi: hyvin aikainen, suurimmat sub-arctic-tyyppiset hedelmät

Sungold: aikainen, aprikoosinoranssi kirsikkatomaatti, hedelmäinen maku, F1

Sweet 100: aikainen, hyvä laatu


LÄHDE:

Toki tämä on vain yksi monista pohjoiseen sopivien lajikkeiden suosituslistoista, mutta varmasti varteenotettavimmasta päästä. Jos jokin lajike pärjää keskisessä Alaskassa, se pärjää varmaan aika hyvin myös Suomessa!
Seuraavassa postauksessa tomaattien kasvukuulumisia.

Tsekkiläislähtöinen, kauniin perunalehtinen Stupice-lajike on mukana alaskalaisten suosituslistalla. Koulintahommia on taas tiedossa, kun noin taimet kennoistaan pursuilevat... 





34 kommenttia:

  1. Kiitos tästä kiinnostavasta katsauksesta suomensukuisen tutkijan panoksesta tomaatinjalostukselle! Hienoa, että siirtolaisemme olivat noin aktiivisia tuollakin alalla...
    Itse en valtavasti pidä ns. varjaisista lajikkeista. Omalla partsilla ja terassilla kypsyy yleensä laji kuin laji aika hyvin, eikä ns. varhaislajike usein ole ottanut mitään etumatkaa.
    Pieni tarkennus: Black Cherry (se Vince Sappin kehittämä) on kasvutavaltaan indeterminantti, siis runkotomaatiksi suomennettu: toki sitä voi pensasmaisenakin kasvattaa, kuten kaikkia tomaatteja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos palautteesta ja kommenteista. Totta, kyllä Black Cherry on runkotomaatti. Kopsasin luokittelun alkuperäislähteestä sen enempää ajattelematta.

      Poista
  2. Kiitos hienosta katsastuksesta! Todella mielenkiintoisia nämä Alaskan ja myös Kanadan sekä Siberian tomaattilajikkeet. Tulipa muutama vaihtoehto lisää kokeiltavaksi. Tänä vuonna kokeilen mm. Wippersnapper, Sub-Arctic Plenty ja Ida Gold.

    VastaaPoista
  3. Wau, olipas mielenkiintoinen juttu! Olisipa kiva saada tuota Kalliota jostain kokeiltavaksi.. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista. Olen ollut yhteydessä näihin Kallion sukulaisiin ja paria siementäkin olen pyytänyt. Saa nähdä, tärppääkö...

      Poista
  4. Tosi mielenkiintoista minustakin. Kasvihuoneessa yleensä tomaattini kasvatan, mutta nyt herää kyllä kiinnostus kokeiluihin avomaallakin.

    VastaaPoista
  5. Mielenkiintoista kaikki. Cosmonaut Volkov tosin taitaapi olla Ukrainalainen runkotomaatti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siinä tekstin lopussa olevassa listassa ei oteta kantaa siihen, mistä lajike on kotoisin. Siihen ovat fairbanksilaiset koonneet lajikkeita, jotka ovat suositeltavia tuolla alueella.

      Poista
    2. Joo mut se on pensastomaateissa.

      Poista
    3. Okei, joo, niinpä näyttää heillä olevan. Outoa...

      Poista
  6. IRT mulch on käsittääkseni katemuovi, joka päästää lävitseen infrapunasäteilyn erityisen hyvin ja lämmittää siksi maata hyvin/paremmin kuin musta muovi. Lyhyen googlailun perusteella Suomesta ei moista löydy, itsekin olen pääasiassa jenkkilähteissä törmännyt siihen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, nyt selvisi sekin. Mikähän mahtaisi olla lähin vastaava tuote Suomessa?

      Poista
  7. Hienoa salapoliisityötä, kun selvitit Arvo Kallion panostuksen pohjoisiin oloihin sopivien tomaattien jalostamiseksi. Tarinat suomalaisista emigranteista ja heidän jälkeläisistään kiinostavat minua myös omien kokemusteni vuoksi.
    Olen vaihdellut aika paljon pohjoisiin oloihin sopivia tomaatinsiemeniä Alaskassa asuvien kotipuutarhureiden kanssa. Sieltä en kuitenkaan ole saanut yhtään noita listalla mainittuja, ehkä myös siksi että ne yleisimmät minulla noista jo oli ja toiseksi, että vaihtona kulkevat yleensä avopölytteiset itse kerätyt siemenet.
    2011 sain Alaskasta myös lajikkeen, jonka nimeksi on merkitty Finnish. Valitettavasti siemenet minulle lähettäneellä ei ollut tietoa nimen alkuperästä, sillä siemenet olivat peräisin joltain toiselta alaskalaiselta kasvattajalta. En muista kasvatinko Finnish lajiketta ollenkaan, mutta en ainakaan löydä mitään muistiinpanoja siitä. Vaikka tämän vuoden tomaatit on jo kylvetty, niin ehkä pitäisi koittaa idättää noita siemeniä. Olisihan se hienoa, jos kyseessä olisi Kallion jalostama tomaatti, mutta todennäköisimmin kyseessä voi olla jokin Suomessa myynnissä ollut lajike, joka on jotain kautta ajautunut Alaskaan ja siten tullut nimetyksi uudelleen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista. Tämähän käy aina vaan kiinnostavammaksi! Nyt uteluttaa: mitä lajikkeita alaskalaiset kotipuutarhurit sinulle lähettivät?

      Poista
    2. En ole ihan varma onko kirjanpitoni ihan ajantasalla, mutta ainakin tällaiset lajikkeet tuon mysteeri Finnishin lisäksi olen sieltä saanut:
      Aurora
      Benewah
      Black From Tula
      Bush
      Canabec Super
      Kootenai
      Manitoba
      Manö
      Maskabec
      Native Sun
      Orange King Perfect
      Oregon Spring
      Productiva
      Skorospelka
      Uralskiy Ranniy

      Poista
    3. Kiitos listasta! Noista ainakin Aurora, Benewah, Canabec Super, Kootenai, Manitoba ja Oregon Spring ovat olleet mukana Pohjois-Amerikassa tehdyissä viljelykokeissa, joihin olen netissä törmännyt. Jos siemenvaihto kiinnostaa, ainakin kanadalainen Canabec houkuttaisi.

      Poista
    4. Lähetin sinulle yksityisviestin FB:n kautta.

      Poista
  8. Kiva postaus, paljon tietoa. Kiitos tästä. - Luetko puutarhakirjoja? Blogissani on neljän ihanan puutarhakirjan arvonta, käyhän kurkkaamassa. Mukavaa viikon jatkoa Pihakuiskaajan puutarhasta.

    VastaaPoista
  9. Mielenkiintoinen postaus, kiitos tästä tietopaketista! Aurinkoista alkanutta viikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos palautteesta! Nyt ainakin paistaa, toivottavasti sielläkin.

      Poista
  10. Tätähän luki kuin salapoliisikertomusta, iso kiitos sinulle! Kiinnostavaa asiaa ja turkulaista tietysti kiinnostavat täällä mahdollisesti avomaalla pärjäävät lajikkeet. Yksi toive olisi: voisitko laittaa blogiisi mahdollisuuden tilata ilmoitukset sähköpostiin? Mukavaa kevään jatkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommenteista! Yritin muuttaa asetuksia, mutta olen tässä niin noviisi, että tiedä osasinko. Ilmoita, jos ei toimi.

      Poista
    2. Jotta tilaaminen olisi mahdollista, sinun pitäisi lisätä blogiisi tilaamisen mahdollistava gadgetti. Vaikkapa sinne oikeaan reunaan Blogiarkiston alapuolelle. Sen voi tehdä sisään kirjautuneena kohdassa > Ulkoasu > Sidebar-right > Lisää gadget > Seuraa sähköpostitse. Silloin sivun oikeaan reunaan ilmestyy paikka, jossa tilauksen voi tehdä. Mutta älä nyt ota tästä liikaa painetta, tomaatit ensin!

      Poista
    3. Suuret kiitokset ohjeista! Luulen, että nyt onnistuinkin.

      Poista
  11. Todella mielenkiintoista! Itse kasvatan tomaattejani 5. vyöhykkeellä, joten aihepiiri on enemmän kuin läheinen. Tomaattien kasvatuksen aloitin vuonna 2005. Nykyään käytän pääasiassa omista tomaateista kerättyjä siemeniä ja taimikasvatuksen aloitan yleensä helmikuun lopussa. Nyt kylvettynä on noin 40 lajiketta, useimmat jo hyväksi havaittuja, mutta joukossa myös uusia kokeiluja. Avomaalle tänä vuonna ovat menossa: Sibiria, Sbirjak, Matina, Out door girl, Alaskan fancy, Sub arctic plenty, Bärnsten, Stupice, Katja, Glacier ja tuntematon hyväksi todettu matala kirsikkatomaatti.
    Terveisin kokeilun haluinen Kainuusta

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommenteista! Tosi hyviä lajikkeita sinulla on. Noita minäkin tänä vuonna istuttelen. Olisi kiva myöhemminkin kuulla kokemuksiasi avomaan viljelystä Kainuussa, eli etenkin siitä, miten nuo lajikkeet tulevana kesänä menestyvät. Olisi kiva, jos ottaisit yhteyttä sähköpostiini ritva.setala@gmail.com

      Poista
  12. Tuo viljelykoe lie tuttu, ainakin tuli heti vastaan kun hetki sitten aloin touhuta Alaskan tomaattisivujen kanssa: http://www.uaf.edu/files/snre/RPR%2045.pdf

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, tuota olen lukenut. Minusta on mielenkiintoista, että Alaskassa katsotaan avomaatomaatin viljely tutkimisen arvoiseksi teemaksi, mutta Suomessa ei. Mikähän sen eron selittää?

      Poista
  13. Kerrassaan hieno tomaattiblogi. Lähdin samalta istumalta, kun olin vastannut yksityisviestiisi fb:ssä, tutustumaan blogiisi. Mahtavaa tietoa tomaatinviljelystä Alaskassa! Olet todella nähnyt vaivaa tomaattitietojesi eteen. Siis mieletön ja upea hurahdus!!! Palaan tänne kyllä, mutta nyt on pakko nukkua välillä,

    VastaaPoista