keskiviikko 14. kesäkuuta 2017

Hehkuvien harsotelttojen yöt


Tänä kesänä tontillamme kasvaa kaikkiaan 25 tomaattipuskaa suoraan maahan eli kasvilavoihin istutettuina. Lisäksi noin 30 tainta kasvaa kasvihuoneen ja talon seinustoilla ruukuissa.
Istutin ensimmäiset taimet lavaan kalenteria uhmaten jo toukokuun lopulla. Aikaisuus teetti hieman ylimääräistä työtä sitten, kun kesäkuun alkuun osui vielä kylmien öiden jakso. Ehkä vanhan kansan oppi tomaattien avomaalle istuttamisesta vasta 10. kesäkuuta jälkeen on sittenkin vielä voimissaan?

Hallaa ei Turkuun tomaattien ulos istuttamisen jälkeen enää tullut, mutta koska kaikki alle kymmenen asteen alitukset ovat tomaateille pahasta, piti keksiä keinoja kylmän karkottamiseksi. Olin heti istutuksen jälkeen suojannut lavat muovikaarista ja rei'itetystä muoveista koostuvilla kasvitunneleilla – löytö Lidlistä vuosi sitten -  ja öisin sekä sadepäivinä suojasin ne myös kaksinkertaisilla harsoilla. Nyt öiden lisävarusteeksi tulivat kynttilät. Kaivoin tomaattirivien väliin koloja  isoille lasipurkeille, joihin asetin öljy- ja lämpökynttilöitä palamaan illasta aamuun. Ne paloivat purkeissaan selvästi maapinnan alapuolella, kaukana muoveista ja harsoista, joten tulipalon vaara ei nähdäkseni ollut. Joku pelastushemmo voi toki olla eri mieltä...

Hehkuvia tomaattitelttoja koleassa kesäkuun yössä.

Samaan aikaan etsin rautakaupoista yksinkertaisia minimi-maksimilämpömittareita, jotta olisin voinut kontrolloida kynttilöiden vaikutuksen eri kohdissa puutarhaa. Eipä löytynyt. Yksi sellainen mittari minulla oli ennestään, ja sen mukaan lämpö olisi harsoteltassa alimmillaan käynyt +4 asteessa – eli kynttilöillä oli selvä vaikutus, koska ilman lämpö putosi alimmillaan lähelle nollaa.

Tilanne 24. toukokuuta, kun ensimmäinen lava oli istutettu.
Sama lava tänään, 14. kesäkuuta.

Avomaan pensastomaateilla on hurja kasvuvoima. Ne venyvät ja tuuheutuvat melkein silmissä, vaikka säät ovat olleet kesäkuulle tyypillisesti välillä koleita ja sateisia. Voimakkaimmin kasvaa ’Bizon’, joka on nyt monihaarainen ja noin 60 senttiä korkea. Tämä ei taidakaan olla se professori A. F. Yeagerin Pohjois-Dakotan yliopistossa 1930-luvulla jalostama 'Bison'; sen nimittäin pitäisi olla kääpiölajike. Tämän siemen on tilattu Puolasta Pomidorlandiasta. Saa nähdä, minkälaisia möllyköitä se sitten ilmoille pullauttaa.

Pisimmällä hedelmien muodostamisessa on ultra-aikaseksi luonnehdittu lajike ’42 days’. Myös virolaisissa pensaissa ’Mato’ ja ’Terma on yksittäiset isot raakileet’.

Lajike '42 Days' tekee hedelmiä runsaasti ja varhain.Virolainen Mato-lajike on myös hyvässä alussa. 

Vastoinkäymisiltäkään ei ole vältytty. Ainoa ’Kootenain’ taimi murtui istutusvaiheessa, ja nyt latva on uudelleen juurrutettavana mullassa. Joillekin kasvihuonelajikkeille puolestaan kananlannan annokseni on ollut liikaa, minkä seurauksena ne ovat ruskistuneet puolikuoliaiksi. Joitakin lantamyrkytykseen riutuvien yksilöiden latvoja on sitten sen takia juurrutettavina. Erikoista asiassa on se, että monille muille lajikkeille ja taimiyksilöille sama lanta-annos on sopinut oikein hyvin.

Kaikkinensa näyttää kuitenkin oikein hyvältä. Nyt avomaatomaattini toivovat saavansa paistetta ja sadetta sopivassa suhteessa.

 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti