Muuttomatka kasvihuoneeseen

Oli pakko tilanahtauden takia siirtää tomaatintaimia sisätiloista jatkokasvatukseen kasvihuoneeseen. Taimilamppujen alainen tila ja ikkunoiden edustat loppuvat maitopurkkeihin koulinnan edetessä kesken. Lisäksi taimien kasvu on sellaista huonoa hujoa, mitä se asuintiloissa usein on, kun lämpöä ja valotusta ei pysty kontrolloimaan yhtä hyvin kuin ammattilaiset kasvihuoneillaan.

Siirron yhteydessä merkitsin taimien lajikkeet listaan. Tämä kevät on nimittäin ollut niin puolihuolimaton ja kiireinen, etten ole ihan ajan tasalla siitä, millaisia kasvihuonetomaatteja maaliskuussa tuli kylvettyä. Kylvin varmuuden vuoksi ja töiden yt-stressiä helpottaakseni aina vaan lisää! Huhtikuun kylvöt eli avomaatomaatit ovat paremmin muistissa.

Lajikkeita on varmaankin 140 ja niistä noin 30:stä pitäisi lahjoittamalla päästä eroon, koska 110 vain mahtuu pieneen kaupunkipihaani, yksi kutakin. Useaa lajiketta on yhä kasvamassa kaksi tai kolmekin yksilöä, joten nekin saa joku noutaa.

Taimia matkalla kasvihuoneeseen olohuoneen kirjaus- ja kepityspisteen kautta. 

Siirron yhteydessä törkkäsin taimille tukikepit, jotka sidoin latvukseen narulla.

Vaikein siirrettävä oli Turun puutarhamessuilla osastoani somistanut täysikokoinen tomaattikasvusto. Se joutui sinnittelemään sisätiloissa huonossa valossa kolmen viikon ajan. Sinä aikana sen kukinta osittain surkastui, mutta alaoksat tuottavat satoa.

Kuvaparista huomaa, että puutarhamessuilla esillä ollut 'Ananas Noire' on korkeussuunnassa kolmessa viikossa kolminkertaistanut.

Turkuun ei ole ennustettu yöpakkasia, mutta öiksi on tulossa vain asteen parin lukemia. Vaikka sähkönkulutus hirvittääkin, lämpöpuhaltimen termostaatti on säädetty +14 asteeseen.

Kahdeksan neliön kasvihuoneen laidat ovat nyt täynnä maitopurkitettuja tomaatintaimia.

Tein tänään vielä kasvihuoneen alaosaan lisäeristyksen kuplamuovista. 

Kasvihuoneessa huomaa, että keinovalon alla viileässä työhuoneessa varttuneet taimet (vasemmanpuoleinen ryhmä) ovat paremman näköisiä kuin etelänpuoleisella ikkunalaudalla liian lämpimässä kasvaneet (oikeanpuoleinen ryhmä).

Eilen siirtopäivänä paistoi aurinko ja kasvihuoneessa oli tietysti helle. Nyt Turussa sataa, ja lämpöä on vain +10 astetta. Lähiviikot paljastavat, mitä taimille siirrosta koituu, kun kevät on vielä näin aikaisessa ja arvaamattomassa vaiheessa.

Hehkuvien harsotelttojen yöt

Tänä kesänä tontillamme kasvaa kaikkiaan 25 tomaattipuskaa suoraan maahan eli kasvilavoihin istutettuina. Lisäksi noin 30 tainta kasvaa kasvihuoneen ja talon seinustoilla ruukuissa.
Istutin ensimmäiset taimet lavaan kalenteria uhmaten jo toukokuun lopulla. Aikaisuus teetti hieman ylimääräistä työtä sitten, kun kesäkuun alkuun osui vielä kylmien öiden jakso. Ehkä vanhan kansan oppi tomaattien avomaalle istuttamisesta vasta 10. kesäkuuta jälkeen on sittenkin vielä voimissaan?

Hallaa ei Turkuun tomaattien ulos istuttamisen jälkeen enää tullut, mutta koska kaikki alle kymmenen asteen alitukset ovat tomaateille pahasta, piti keksiä keinoja kylmän karkottamiseksi. Olin heti istutuksen jälkeen suojannut lavat muovikaarista ja rei'itetystä muoveista koostuvilla kasvitunneleilla – löytö Lidlistä vuosi sitten -  ja öisin sekä sadepäivinä suojasin ne myös kaksinkertaisilla harsoilla. Nyt öiden lisävarusteeksi tulivat kynttilät. Kaivoin tomaattirivien väliin koloja  isoille lasipurkeille, joihin asetin öljy- ja lämpökynttilöitä palamaan illasta aamuun. Ne paloivat purkeissaan selvästi maapinnan alapuolella, kaukana muoveista ja harsoista, joten tulipalon vaara ei nähdäkseni ollut. Joku pelastushemmo voi toki olla eri mieltä...

Hehkuvia tomaattitelttoja koleassa kesäkuun yössä.

Samaan aikaan etsin rautakaupoista yksinkertaisia minimi-maksimilämpömittareita, jotta olisin voinut kontrolloida kynttilöiden vaikutuksen eri kohdissa puutarhaa. Eipä löytynyt. Yksi sellainen mittari minulla oli ennestään, ja sen mukaan lämpö olisi harsoteltassa alimmillaan käynyt +4 asteessa – eli kynttilöillä oli selvä vaikutus, koska ilman lämpö putosi alimmillaan lähelle nollaa.

Tilanne 24. toukokuuta, kun ensimmäinen lava oli istutettu.

Sama lava tänään, 14. kesäkuuta.

Avomaan pensastomaateilla on hurja kasvuvoima. Ne venyvät ja tuuheutuvat melkein silmissä, vaikka säät ovat olleet kesäkuulle tyypillisesti välillä koleita ja sateisia. Voimakkaimmin kasvaa ’Bizon’, joka on nyt monihaarainen ja noin 60 senttiä korkea. Tämä ei taidakaan olla se professori A. F. Yeagerin Pohjois-Dakotan yliopistossa 1930-luvulla jalostama 'Bison'; sen nimittäin pitäisi olla kääpiölajike. Tämän siemen on tilattu Puolasta Pomidorlandiasta. Saa nähdä, minkälaisia möllyköitä se sitten ilmoille pullauttaa.

Pisimmällä hedelmien muodostamisessa on ultra-aikaseksi luonnehdittu lajike ’42 days’. Myös virolaisissa pensaissa ’Mato’ ja ’Terma on yksittäiset isot raakileet’.

Lajike '42 Days' tekee hedelmiä runsaasti ja varhain.Virolainen Mato-lajike on myös hyvässä alussa. 

Vastoinkäymisiltäkään ei ole vältytty. Ainoa ’Kootenain’ taimi murtui istutusvaiheessa, ja nyt latva on uudelleen juurrutettavana mullassa. Joillekin kasvihuonelajikkeille puolestaan kananlannan annokseni on ollut liikaa, minkä seurauksena ne ovat ruskistuneet puolikuoliaiksi. Joitakin lantamyrkytykseen riutuvien yksilöiden latvoja on sitten sen takia juurrutettavina. Erikoista asiassa on se, että monille muille lajikkeille ja taimiyksilöille sama lanta-annos on sopinut oikein hyvin.

Kaikkinensa näyttää kuitenkin oikein hyvältä. Nyt avomaatomaattini toivovat saavansa paistetta ja sadetta sopivassa suhteessa.