Takatalven taimikuulumiset

Vasta noin kahdeksasosa taimista on nyt koulittu maitopurkkeihin, joten lähiviikkoina on paljon tekemistä.

Kylvin suurimman osan kesän 2019 kasvihuonetomaateista 3. maaliskuuta. Sen jälkeen olen ehtimisen mukaan kylvänyt pikku hiljaa avomaantomaatteja ja tehnyt kasvihuonelajikkeiden täydennyskylvöjä, jos jokin tärkeä on jäänyt itämättä. Vieläkin on itämässä muutama taimikenno, mutta näyttää siltä, ettei niistä mitään tule. Olivat sen verran vanhaa siementä.

Koeluontoisesti kylvin jo tammikuun lopulla pari pientä pensastomaattia, ja niissä on nyt ensimmäiset kukat ja raakileet. Nämä pikkuiset edustavat lajikkeita 'Red Robin' ja 'Pinokkio'. Niiden kannassa kirii 'Mohamed'.

Kasvamassa on nyt noin 250 tainta, jotka edustavat noin 120 lajiketta. Noin sata tainta ja lajiketta pidän itse, siis yksi taimi kutakin lajiketta. Loput taimet menevät tuttaville ja sukulaisille.

Tammikuun lopussa koemielessä kylvetyssä 'Red Robinissa' on kukkia ja raakileita.

Kivoja aikomuksia on myös 'Mohamedilla'.

Kevät keväältä opin tätä taimikasvatusta. Avainsanoja ovat valo ja viileys. Jos idätysvaiheessa multa saakin olla jopa +25-asteista, sen jälkeen kasvatusta pitää jatkaa selvästi viileämmässä. Olen viilentänyt taimihuonetta ikkunaa auki pitämällä iltaisin noin 16 asteeseen, mistä se nousee suljetun oven takana yön aikana ehkä 17-18 asteeseen. Päivällä taimihuoneen ovi on selällään muuhun taloon, jolloin lämpö nousee noin 20 asteeseen.

Taimihuoneeseen ei ikävä kyllä osu luonnonvalo kuin aamulla ja aamupäivällä, joten olen sinne hankkinut taimivaloja, kasvilamppuja ja tavallisiakin loisteputkivalaisimia. Ne on ajastettu olemaan päällä 16 tuntia vuorokaudessa.

Taimista isoimmat olen jo koulinut maitopurkkeihin. Kasvu on nyt huiman nopeaa, joten koulittavaa tulee koko ajan lisää.

Maitopurkkeja, maitopurkkeja... Olen vakiodyykkari työpaikan ruokalassa. 

Tämän kasvukauden teemat muotoutuivat vasta kylvöjen edetessä.

1) Haluan jälleen avomaalla eli kylmälavoissa ja seinustojen ruukuissa vertailla pohjoisamerikkalaisia, eurooppalaisia ja venäläisiä aikaisia avomaanlajikkeita. Kasvamassa on siis enimmäkseen vanhoja tuttuja, vaikka siemenkansiossa olisi ollut monta uutta kiinnostavaa avomaalajiketta. Niitä on tullut osteltua lomamatkoilla Unkarista, Virosta ja Liettuasta. Niiden vuoro tulee myöhemmin. Toki joitakin uusiakin oli pakko mahduttaa listalle. Lämmin kiitos kaikille siemenvaihtoa kanssani tehneille!

On normilehtiä, perunalehtiä ja hassuimpina kaikista 'Silvery Fir Treen' ohuet huiskuttimet (kuvan alalaidassa).

2) Kasvihuoneessa on lupa hullutella. Entistä selvemmin linjaukseni on se, että kun kerran useimmat avomaantomaatit ovat niitä pyöräitä peruspunaisia, kasvihuoneen arvokasta tilaa käytetään johonkin muuhun kuin punaiseen. Ja se muu on ensi kesänä ennen kaikkea MUSTAA. Kasvamassa on muun muassa maailman mustimmaksi mainittu lajike ’Black Beauty’ sekä lukuisia muita lajikkeita, joiden nimessä esiintyy sana ”black” tai ”blue”. Vanha tuttu sinisenmusta kaunotar ’Indigo Rose’ tipahti kylvölistalta pois, koska sen maku on niin lattea.

Kasvihuonetomaattien mustuus tai sinisyys näkyy tässä vaiheessa

taimikasvatusta vain joidenkin taimien sinisistä varsista. 

Eilen ilmoitin tomaattitarhani Avoimet puutarhat -tapahtumaan, joka on 7. heinäkuuta. Tervetuloa siis kylään, kaikki kiinnostuneet!

Nyt odotan malttamattomana takatalven väistymistä ja tuulen suunnan kääntymistä. Kaikki ihanuus on vielä edessä!

Tomaatit 2019

KYLMÄLAVOIHIN

42 Days
Alaska
Amateur
Aurora
Benewah
Betalux
Bush Beefsteak
Canabec
Cold Set
Early Tanana
Evakko
Glacier
Grushovka
Jantarnoi
Kallio
Kimberly
Koit
Krainy Sever
Manitoba
Mato
Moskovitsh
New Big Dwarf
Nevas
Norderås Busk
Pixie
Polar Baby
Prairie Fire
Sheynne
Sibirjak
Sibirskiy Skorospelyi
Silvery Fir Tree
Sub-Arctic
Terma
Yamal

AVOMAALLE RUUKKUIHIN (SEINUSTAT)

Alaskan Fancy
Anmore Dewdrop
Arielle
Beliy Naliv
Black Sea Man
Bloody Buchter
Cherry Black Zebra
Clear Pink Early
Friesje
Galina's
Garden Peach
Gold Nugget
Hurma
Ida Gold
Irman ihme
Jaune Flamme
Kollane
Laukaus
Matina
Nepal
Noire de Crimee
Outdoor Girl
Pink Peach
Potattomatti
Promyk
Rote Murmel
Sasha’s Altai
Siberian
Sladkaja Grodz, pun.
Snow White
Sprite
Stupice
Sugar baby
Taiko
Taxi
Wapsinichon Peach
Violet Jasper
Zlatava

AMPPELIIN

Losetto
Tumbling Tom Red

ULOS PIKKURUUKKUIHIN

Bajaja
Komnatny Surprise
Mohamed
Red Robin

KASVIHUONEESEEN

Ananas Noir(e)
Big Zac
Black Beauty
Black Burgundy
Black Prince
Black Zebra
Blue Ambrosia
Chocolate Cherry
Costoluto Fiorentino
Dancing with Smurfs
Dark Galaxy
Emerald Apple
Firework
Grub’s Mystery Green
Limetto
Pink Thai Egg
Romello
Rosa Quartz Multiflora
Saharnaja Sliva Malonovaja
Sart Roloise
Siberian Malachite
Siniy
Sladkaja Grodz kelt.
Tasmanian Chocolate
Yellowstone
Zolotye Kupola

Tomaatin lajikevalinnan avaimet

Mitä kaikkea muuta kuin punaista? Kirsikka-, luumu- vai pihvitomaatti? Runko- vai pensastomaatti? Kasvihuone- vai avomaantomaatti? Avopölytteinen vai hybridi? Tomaattiharrastukseni alussa olin näistä lukuisista vaihtoehdoista ymmälläni.

Tomaattien luokitustavat kannattaa opetella, jotta oppii valitsemaan oman puutarhan kasvuoloihin ja omiin tarpeisiin sopivimmat tomaattilajikkeet. Samalla kannattaa opetella luokitusten avaintermit ainakin englanniksi; se auttaa, jos seikkailet netin ulkomaisilla tomaattisivustoilla. Lajikkeiden ominaisuuksiin me tomaattiharrastajat törmäilemme juuri nyt, kun teemme tulevan kesän lajikevalintoja.

Käyn tässä läpi tomaattien luokitustapoja siteeraten itseäni. Seuraavassa on nimittäin pääkohdat tulevan tomaattikirjani tätä aihetta käsittelevästä luvusta.

(Tomaattikirjahanke viivästyy, koska asia roikkuu kustantajalla ja oma kirjoittamisaika on kortilla. Mutta kyllä se sieltä, uskoisin, toivoisin, luulisin…)

VÄRI

Aloitetaan tomaatin luokituksista helpoimmasta, tomaatin väristä. Nykyään jo kaupan vihanneshyllyllä huomaa, ettei tomaatti ole vain kirkkaanpunainen. Kaupallisessa tuotannossa on myös pinkkejä, keltaisia, oransseja ja ruskeita tomaatteja. Harrastajien ulottuvilla puolestaan on edellisten lisäksi valtava määrä erilaisia punaisen sävyjä sekä valkoisia, lähes mustia, vihreiksi jääviä ja sinisen- tai violetinsävytteisiä tomaatteja.

Väri ilmenee usein lajikkeen nimestä, esimerkkeinä ’Golden Jubilee’ ja ’Green Envy’. Tomaatti ’Indigo Rose’ oli raakileena sinisenmusta ja vihreä. Kun hedelmä kypsyy, kanta muuttui mustanruskeaksi ja kärki lohenpunaiseksi.

'Indigo Rosen' raakileita.

'Ananas Noire'.

'Green Envy', nimensä värinen.

Tomaatti voi olla raidallinenkin. Monille tutun runkotomaatin ’Tigerellan’ ja hauskan amppelitomaatin ’Firecrackerin’ oranssinpunaisessa pohjavärissä on kellanoransseja raitoja. ’Green Zebran’ pohjaväri on kellanvihreä, ja siinä on tummanvihreitä raitoja. ’Black Zebra’ on vihreän ja tummanpunaisen raidallinen.

'Black Zebra'. Musta mutta raidallinen. Kasvutavaltaan runkotomaatti.

MUOTO

Tomaatit jaetaan hedelmän muodon ja koon mukaan 1. pyöreisiin perustomaatteihin, 2. kirsikkatomaatteihin (cherry tomato), 3. luumutomaatteihin (plum tomato) ja 4. pihvitomaatteihin (beefsteak tomato).

1. Pyöreät perustomaatit painavat tyypillisesti 50–100 grammaa. Näitä nimitetään joissain lähteissä myös salaattitomaateiksi (salad tomato).

Aikainen avomaan runkotomaatti 'Stupice' tuottaa peruspunaisia salaattitomaatteja.

2. Kirsikkatomaatitkin ovat yleensä pyöreitä, mutta ne painavat vain 10–20 grammaa. Kirsikkatomaatit ovat yleensä tomaateista sokeripitoisimpia eli makeimpia, joten ne voittavat makutesteissä. Puhutaan myös cocktail-tomaateista (esim. Kotiliesi 22.9.2009), jotka ovat isompia kuin kirsikkatomaatit.

'Mirabell' on satoisa kirsikkatomaattilajike. 

3. Luumutomaatit ovat pitkulaisia, noin 7–9 senttiä pitkiä ja 4–5 senttiä paksuja tomaatteja, mutta niiden muodossa on suurta vaihtelua. Luumutomaatteihin luetaan myös päärynän – tai hehkulampun – muotoinen ’Yellow Pear’, banaanin mallinen ’Banana Legs’ sekä munan, makkaran, mansikan ja porkkanan malliset erikoisuudet.

'De Barao Black' on runko- ja luumutomaatti, jonka hedelmät painavat noin 60–70 grammaa.

4. Määre ”pihvi” viittaa kokoon, vähän muotoonkin. Pihvitomaatti painaa tyypillisesti 100–300 grammaa, mutta onpa niitä yli kilonkin kokoisiksikin kasvateltu. Oma ennätykseni on toistaiseksi 806 grammaa, lajike ’Aussie’. Monet pihvitomaateista ovat litteitä, jotkut epämuotoisenkin näköisiä.

'Church' on komea pihvi-, runko- ja kasvihuonetomaatti.

'Reisetomate' ei sovi normitomaatin kuvaan.

5. Muut
Joitakin tomaattierikoisuuksia jää näiden pääluokkien ulkopuolelle, esimerkiksi yhteen kasvaneista kirsikkatomaateista muotoutunut möllykkä ’Reisetomate’.

KASVUTAPA

Tieto tomaattilajikkeen kasvutavasta on harrastajalle aivan olennainen.

Kesä-heinäkuun vaihteessa runkotomaatit tavoittelevat 

jo pienen kasvihuoneen kattoa. 

A. Runkotomaatti kasvaa pystysuuntaan kärkikasvupisteeseensä saakka, jopa metrejä. Se muodostaa kukkaterttuja nivelväleihin. Runkotomaatti kasvattaa paksun rungon, ja sen sivuversojen alut eli varkaat yleensä poistetaan, jotta kasvi ei hajauta voimiaan. Runkotomaatteja kasvatetaan pääsääntöisesti kasvihuoneissa. Runkotomaatti antaa satoaan vaiheittain pakkasiin asti ja kasvaa pituutta, kunnes latva katkaistaan. Runkotomaatti vaatii tukemista kepeillä, naruilla tai säleiköllä. Runkotomaatti on englanniksi indeterminate eli rajoittumaton, päättymätön tai vine-type tai vining tomato. Tomaatin runko on vine tai cordon. Suomalaisilla ammattiviljelmillä tomaatin runko kasvaa kauden aikana 7–9 metriä pitkäksi, ja enimmillään maailmalla tomaatin rungot voivat monivuotisessa kasvussa venyä jopa 15-metrisiksi. Runkotomaatin sato kypsyy vähitellen ja jatkuvasti, ei kerralla.

Kasvihuoneessa viljeltävät lajikkeet ovat yleensä runkotomaatteja. On myös avomaanlajikkeita, esimerkiksi ’Outdoor Girl’ ja ’Bloody Butcher’, jotka kuuluvat runkotomaatteihin.

B. Pensastomaatti haarautuu runsaasti ja lopettaa pituuskasvunsa, kun raakileita on muodostunut tietty määrä. Se kasvaa tyypillisesti 1–1,5 metrin korkuiseksi ja sopii kasvatettavaksi isoissa ruukuissa. Siitä ei poisteta varkaita, vaan kasvin annetaan haarautua pensaaksi, jota toki voi olla kasvukauden edetessä tarpeen hieman harventaa. Pensastomaattikin vaatii yleensä tuen, esimerkiksi pari keppiä tai jonkinlaisen häkki- tai verkkosysteemin. Pensastomaatin koko sato kypsyy aika lailla yhtäaikaisesti, muutaman viikon kuluessa.

Englanniksi tällaista kasvutapaa kuvataan termillä determinate (“päättyvä”: kasvin kasvu loppuu, kun geneettisesti ennalta määräytynyt muoto on saavutettu). Pensastomaatti on toisaalta bush tomato.

Ruukussa viihtyvä kompakti pensas, lajike 'Bonita'.

Pienikokoiset pensastomaatit sopivat kokonsa puolesta pieniin puutarhoihin. Pienimmät jäävät 30–50-senttisiksi, ja niille riittää tietysti pienempi ruukku kuin puolitoistametrisille. Pienimpiä nimitetään myös kääpiölajikkeiksi (dwarf), esimerkiksi ’Tiny Tim’ tai ’Red Robin’. Niitä voi kasvatella ikkunalaudalla tai terassilla.

Ja jotta asia ei olisi liian yksinkertainen, puhutaan myös rungon ja pensaan välimuodosta, kasvutavasta semi-determinate. Tällainen tomaatti on pensasmainen, mutta oksia on vähemmän kuin pensaassa ja oksat ovat pensastomaatin oksia pidempiä, noin 1–2-metrisiä. Siemenfirma Thompson & Morgan käyttää termiä semi-bush ja luokittelee siihen mm. lajikkeet ’Glacier’, ’Super Marmande’ sekä ’Roma Nano’ ja ’Roma VF’.

'Glacier' on puolipensas, joka käy avomaalle. Se tuottaa

peruspunaisia perustomaatteja. Lajike on erittäin aikainen.

C. Amppelitomaatti sopii amppeliin runsaasti haarovan, roikkuvan kasvutapansa vuoksi. Hedelmät ovat yleensä pieniä mutta maukkaita. Esimerkiksi ’Tumbling Tom’, ’Losetto’, ’Hundreds and Thousands’.

'Losetto' kasvaa amppelissa.

KASVATUSPAIKKA

Tomaatit jaotellaan Suomessa kasvuajan ja lämmöntarpeen mukaan kasvihuone- ja avomaantomaatteihin. Useimmat kasvihuonetomaatit ovat runkotomaatteja, mutta kaikki runkotomaatit eivät ole kasvihuonetomaatteja. Avomaantomaatit ovat pääsääntöisesti pensastomaatteja. (Ja käsittääkseni esimerkiksi Alaskan pohjoisosissa melkein kaikki tomaatit ovat kasvihuonetomaatteja, koska kasvukausi avomaalla ei kerta kaikkiaan riitä.)

Rajat ovat liukuvia: On monia kasvihuonekasvatukseen suositeltuja lajikkeita, jotka saa hyvänä kesänä, hyvässä kasvupaikassa menestymään avomaalla tai seinustalla: esimerkkeinä ’Black Russian’, ’Gardener’s Delight’, ’Moneymaker’, ’Tigerella’ sekä kirsikkatomaatit, kuten ’Sungold F1’. Ja toisaalta avomaantomaatteja kannattaa kasvattaa kasvihuoneessa, jos haluaa aikaista satoa.

'Matina' on aikainen runkotomaatti, josta saa 
kasvihuoneesta satoa jo varhain, 

avomaalta hieman myöhemmin.

Mikään ei estä kasvattamasta avomaantomaateiksi luokiteltuja pensastomaattejakaan kasvihuoneessa, joskin se tuhlaa tilaa korkeussuunnassa. Pohjois-Suomessa aikainen lajike on paras valinta myös kasvihuoneeseen, ja siinä konstit ovat näköjään monet: Kotipuutarha-lehdessä 2/2010 kerrottiin Kyllikki Heikkisestä, joka hoitaa aikaista, matalakasvuista ’Siberia’-pensastomaattia muovihuoneessa runkotomaatin tapaan. Hän poistaa sivuversot ja kasvattaa taimia yksirunkoisina. Taimen pituuskasvu loppuu syksyllä itsestään eikä latvominen ole tarpeen. Penkin katteena on musta kangas. Näin menettelemällä hän saa Pohjois-Suomessa satoa jo heinäkuun lopussa.

On huomattava, ettei ”avomaa” missään päin Suomea voi tarkoittaa tuulelle avointa peltoa, vaan kaikkien aurinkoisinta ja suojaisinta kasvimaan kolkkaa tai talon, ulkorakennuksen tai aidan eteläseinustaa. Koska tomaatti on lämmönsuosija, olisi hyvä, jos avomaanviljelyksellä pystyttäisiin lähestymään kasvihuonemaisia oloja rakentamalla muovi- tai harsotunneleita tai tuulilta suojaavia aitoja. Myös kasvualustan kattaminen tomaatin juurille tuo lisälämpöä.

AIKAISUUS

Siemenfirmat kuvailevat lajikkeen aikaisuutta joko sanallisesti tai ilmoittamalla kypsymis- tai kasvupäivien määrän. Sanallisissa kuvailuissa mielenkiintoni suomalaisena avomaanviljelijänä herättävät esimerkiksi ilmaukset very early, extra early tai ultra early. Länsimaissa käytössä on days to maturity -arvio (DTM), josta olen jo aiemmin kirjoittanut. Venäjällä on käytössä isompi numeraalinen arvo, joka ilmoittaa kasvuajan aina itämisestä hedelmän kypsymiseen.

Pääsääntö on, että isojen pihvitomaattien kypsyminen vie enemmän aikaa kuin pienten kirsikkatomaattien, mutta näiden väliin jää valtava variaatio. Ja kunkin kesän tuomat yllätykset.

En käsittele tässä ominaisuutta ja ulottuvuutta hybridi vs. avopölytteinen tai maatiainen, koska se ansaitsee ihan oman selostuksensa.

Kasvitieteessä tomaatit voidaan luokitella ainakin myös lehtien tyypin sekä hedelmien lokeroiden määrän mukaan, mutta en mene nyt niihinkään ulottuvuuksiin.

OMINAISUUKSIEN YHDISTELMÄT

Ominaisuuksien yhdistelmät ovat tärkeitä: Itse etsin avomaalle aikaisia pensastomaatteja, kasvihuoneeseen mielellään myös suhteellisen aikaisia lajikkeita, mutta runkotomaatteja. Tomaattien väri on sidoksissa kasvutapaan siten, että en ole löytänyt kovin monia sellaisia aikaisia avomaantomaatteja, jotka olisivat muita kuin peruspunaisia. Jos johonkin suuntaan lajikevalikoimaa – nyt 248 lajiketta – olen viime aikoina täydennellyt, se on ollut juuri keltaisiin, mustiin tai ruskeisiin avomaantomaatteihin.
Viljelmälläni on siis joka kesä arvossaan keltainen avomaantomaatti ’Jantanoi’, ja odotukset ovat korkealla esimerkiksi ensi kesäksi löytämäni ’Noire de Crimée’ -lajikkeen suhteen.

Plantagenin poistomyynnistä löytyi venäläinen lajike 'Noire de Crimée', jonka pitäisi pärjätä 
avomaallakin ja jonka hedelmät ovat muuta kuin peruspunaisia, nimittäin violetinsävyisiä.

Avomaantomaattien lajikkeiden vertailua kesältä 2018

Tämä kesä on ollut poikkeuksellisen kuuma, minkä seurauksena avomaantomaatit ovat valmistuneet pari kolme viikkoa aiemmin kuin vuosi sitten. Niinpä voin lausua niistä arviot jo nyt.

Niin kuin aiemmin kerroin, tomaattiviljelmilleni, etenkin kasvihuoneisiin, iski kesäkuun alussa härmä, mutta se säästi pitkään suoraan kylmälavoihin istutetut kasvit. Vasta ihan viime viikkoina on lavojenkin kasveissa näkynyt härmäisiä ja kuihtuvia lehtiä. Tauti ilmeni niissä kuitenkin hyvin myöhäisessä vaiheessa, tilanteessa, jossa pensaiden sato oli jo lähes valmis, joten lehtien väheneminen ei tunnu enää haittaavaan sadon kypsymistä.

Kylmälavoissa kasvaa noin 30 eri lajiketta. Kaikki ovat punahedelmäisiä. Hiukan harmittaakin, etten kylvänyt venäläistä aikaista 'Jantarnyi 530' -lajiketta, jonka tomaatit ovat vaihteeksi raikkaan keltaisia.

Testattavana on ollut 10 venäläistä avomaalajiketta, matalaa pensasta, joita olin bongannut jaroslavlilaiselta aikaisten lajikkeiden suosituslistalta ja siemeninä ostanut virolaisesta Seemnemaailmasta. Nämä käsiini saamani lajikkeet ovat ’Amur Shtamb’, ’Belyi Naliv’, ’Benito F1’, ’Don Juan’, ’Grushovka’, ’Krainy Sever’, ’Maksimka’, ’Sanka’, ’Valentina’ ja ’Vzryv’.

Jaroslavlin suosituslistan avomaatomaattien siemenpussit.

Päätulos venäläisten aikaisuuskisassa on tämä: Venäjä hävisi Amerikoille.

Aikaisimpia lavoissa ovat olleet amerikkalaiset matalat pensastomaatit  'Cold Set', 'Prairie Fire', ’Polar Baby’ ja ’42 Days’ (joka kylläkin taitaa olla kotoisin Meksikosta). Varhain satoa ovat tuottaneet myös ’Canabec’, 'Oregon Spring', ’Santiam’, 'Sheyenne' ja 'Aurora'. ’Sheyenne’ ja ’Santiam’ ovat ilahduttaneet erityisen isoilla hedelmillä.

'Prairie Firen' tomaatit alkoivat punoittaa jo heinäkuun puolivälissä. Kuva on otettu 17.7.

'Oregon Spring' on satoisa ja melko aikainen amerikkalainen.

Kaiken satonsa ovat ehtineet 11.8 elokuuta mennessä antaa 'Aurora', ’Polar Baby’ ja ’Prairie Fire’.

Venäläisistä aikaisimpia olivat ’Beliy Naliv’, ’Sibirskiy Skorospelyi’, 'Sibirjak’ ja ’Nevas’, joista kolme viimeksi mainittua eivät olleet Jaroslavlin listalta.

'Sibirski(y) Skorospelyi' on tänäkin vuonna hyvässä vedossa. 

Jaroslavlin listan lajikkeista kiinnostavimpia ovat hauskan pitkulaisen muotonsa takia lajikkeet ’Sanka’ ja ’Valentina’, mutta ne ovat 2-3 viikkoa perässä kärkijoukoista.

'Valentinan' muoto on hauska. Punainen se on; raakile irtosi vahingossa.

Toivoin paljon lajikkeelta ’Vzryv’ (= räjähdys), koska löysin siitä kehuvia kirjoituksia Venäjältä, mutta en ole saanut tähän mennessä siitä vielä yhtään kypsää hedelmää. Se tosin saattaa johtua siitä, että yksilö on lavassa takarivissä, hieman varjon puolella.

’Grushovka’, ’Maksimka’ ja ’Sanka’ kasvoivat lavassa aivan paraatipaikoilla, suorassa kaakonpuoleisessa auringonpaisteessa, mutta ne olivat ainakin kaksi viikkoa perässä aikaisimpia amerikkalaisia. Aivan surkea esitys venäläisistä oli ’Don Juan’ – ei vielä yhtään kypsää hedelmää.

Mannertenvälisen kisan ulkopuolelta norjalainen ’Norderås Busk’ näyttää olevan jatkuvatuottoisempi kuin monet muut pensaat. Se kasvattaa toista ja kolmatta kerrosta raakileita, kun pensastomaatit tyypillisesti antavat satonsa kerralla.

Norjalainen 'Norderås Busk' aikoo vielä jatkaa hedelmien muodostamista.

*    *    *    *

Oman ryhmänsä puutarhassa muodostivat Alaska-teemaiset ’Early Tanana’, ’Kallio’, ja ’Alaska’.
’Early Tanana’ on noin 70-senttinen tanakka pensas, johon raakileita muodostui hyvin aikaisin. Maultaan ’Early Tanana’ oli pieni pettymys: Rakenne on kiinteä ja kovakuorinen – kuori on ehkä turhankin kova. Makeutta puuttui, ja makua voisi kuvailla ehkä sanalla raikas.

'Early Tanana' on mukavan satoisa ja hedelmä muodoltaan nätti, mutta maku on aika vaatimaton.

’Kallio’ venyi metriseksi pensaaksi. Senkin maku on mieto. Sekä ’Early Tanana’ että ’Kallio’ ovat tomaatteja, jotka kannattaa poimia vasta aivan kypsinä, muutoin ne ovat platkun makuisia.

’Alaska’ osoittautui jopa 150-senttiseksi, monirunkoiseksi pensaaksi, jota on ollut vaikea tukea. Sen maku on aika lattea. ”Lentotomaatti”, arvioi mieheni. Sekä 'Kallio' että 'Alaska' ovat selvästi perässä ’Early Tananaa’, mutta niiltä on mennyt voimia korkean puskan kasvattamiseen.

Aikaisen valmistumisen ja Alaska-sympatiani takia pidän kuitenkin ’Early Tananan’, ’Kallion’ ja tämän korkean ’Alaskan’ kylvölistallani jatkossakin. Alaskalaisista ’Polar Baby’ kuulu sinne joka tapauksessa.

MUOKS! Joku kysyi Facebookissa tämä postauksen jälkeen minulta kuvailuja näiden avomaanlajikkeiden mausta. Valitettavasti olen tehnyt erikseen makutestausta vain näistä alaskalaisista. Käytännössä poimin avomaalta tomaatteja sieltä täältä samaan astiaan enkä maistele erikseen. Kuvailisin avomaatomaattejani punaisiksi perustomaateiksi, mutta kyllä ne ovat paljon aromaattisempia kuin markettien tomaatit.

*    *    *    *

Koska härmä tuhosi pääosan viljelmistäni, en raportoi tämän kesän tuloksista enempää. Tästä tuli minulle tomaatinkasvatuksen suhteen pitkälti välivuosi.

Nyt toimin kaikin tavoin niin, että ensi vuoden kasvatus pääsee alkamaan täydellisen puhtaalta pöydältä. Ei ikinä enää vieraita taimia omien taimien sekaan! Niistä se saastutus ja tuho tuli.

Härmästä huolimatta muutamat runkotomaatit ovat jaksaneet punnertaa satoa, esimerkiksi nämä kauniit raidalliset!

Mahtava täydennys lajikekokoelmaan!

Talvi on nyt voimissaan lounaisrannikollakin, mutta ajatukset hiipivät jo silloin tällöin tulevaan tomaattikesään. Yksi syy siihen on Alaskan Fairbanksista viikko sitten tullut kirje.

Olen aiemmin blogissani kertonut niistä lajikkeista, joita on jalostettu Alaskassa. Tarina konkretisoituu ensi kesänä, sillä sain kirjeessä alaskalaiselta maataloustutkijalta Patricia M. Hollowayltä kaipaamiani ’Early Tanana’ -pensastomaatin siemeniä. Lajikkeen jalosti suomalaissukuinen Arvo Kallio, ja se tuli markkinoille 1970-luvun taitteessa.

Jo aiemmin olen saanut Arvo Kallion tyttäreltä Lisa Mesedahlilta hänen isänsä nimeä kantavan ´Kallio’-lajikkeen siemeniä. Ks.

https://tomaattiritu.blogspot.fi/2017/06/kirje-amerikasta.html

"Made for Alaska."

Nyt on saatu 'Early Tananan' siemeniä kasvinjalostajan vanhempien synnyinmaahan.

Alaska-kiinnostukseni jujuna on tämä ajatus: jos jokin lajike on niin aikainen, että se pärjää avomaalla Fairbanksissa, se pärjää täälläkin. Ks. postaukseni "Alaska opettaa". 

https://tomaattiritu.blogspot.fi/2017/03/alaska-opettaa.html

  *   *   *   *

Patricia M. Holloway valotti sähköpostihaastettelussa, mikä on tomaatinviljelyn asema Alaskassa ja miten siinä onnistutaan.

Hollowayn mukaan alaskalaiset ovat viljelleet tomaatteja kultaryntäyksen ajoista saakka. Nykyään tomaatit ovat erittäin suosittuja kaikenkokoisilla harrasteviljelmillä. Arviolta 90 prosenttia kasvattaa niitä kasvihuoneissa tai korkeissa tunneleissa ja valitsee lajikkeiksi runkotomaatteja. Ainoastaan keskisessä Alaskassa (Interior Alaska) voi tomaatteja kasvattaa ulkona, ja sielläkin tulee toisinaan niin kylmiä kesiä, että puutarhurit saavat vain paljon vihreitä tomaatteja, joista osaa kypsyy jälkikäteen sisällä mutta osa jää vihreiksi.

”Yksi ensimmäisistä ostamistani keittokirjoistani itse asiassa käsitteli juuri sitä, mitä tehdä näistä vihreistä tomaateista – niitä esimerkiksi paistetaan, tehdään pikkelsiksi ja relissiksi”, Holloway kirjoittaa.

Suurin haaste on alaskalaistutkijan mukaan ehdottomasti kasvukauden lyhyys ja kattamattomilla viljelyksillä lämmön vähyys. Ennen muovikatteiden käyttöönottoa tomaatteja viljeltiin lähinnä vain kasvihuoneissa. Kun maan lämmittämisen menetelmiä on saatu käyttöön, ihmiset ovat alkaneet kokeilla avomaantomaattien viljelyä, mutta enimmäkseen puutarhureilla on takapihalla kasvihuoneita, joissa kasvatetaan tomaatit, kurkut ja paprikat. Monien mielestä on liian vaivalloista yrittää kasvattaa tomaatteja avomaalla suhteutettuna saatujen hedelmien määrään.

’Early Tanana’ oli yksi ensimmäisistä tomaateista, joita tällä alueella on jalostettu avomaanviljelyyn. Se tuottaa kypsiä hedelmiä, vaikka katemuovia ei käytettäisikään.

”Olen viljellyt ‘Early Tananaa’ ulkona, kasvihuoneessa ja kylmälavassa. Sen hedelmä on pieni mutta maukas. Se on todella erityisen hyvä puutarhureille, jotka kasvattavat tomaatteja ulkona. Lisäksi heillä on todennäköisesti lämmin etelään päin oleva puutarha ja he käyttävät muovikatteita”, Holloway kirjoittaa.

 ‘Early Tanana’ on suosittu niiden harrastajien keskuudessa, jotka suosivat avopölytteisiä lajikkeita eli ei-hybridilajikkeita. Lajike on mukana monissa siemenkirjastoissa ja -kokoelmissa.

'Early Tanana' oli tämän esittelylehtisen mukaan uutuus vuonna 1970.

Hollowayn tässä yhteydessä antama oppi kannattaa painaa mieleen: maan lämmittämisellä on tomaatin kasvuun suurempi vaikutus kuin koko kasvin lämmittämisellä.

   *    *    *    *

Alaskalaisista lajikkeista minulla on ennestään ollut ulkoviljelyssä 'Polar Babya' (kesät 2016 ja 2017), 'Polar Staria' (kesä 2016) ja 'Polar Beautyä' (kesällä 2016). Pilvisenä, viileänä kesänä 2017 vain matalat pensastomaatit 'Polar Baby', '42 Days', venäläinen 'Sibirskiy Skorospelyi' ja virolaiset 'Terma' sekä 'Mato' ehtivät antaa kaiken satonsa elokuun loppuun mennessä.

Alaskan ohella ensi kesän teemamaana on Venäjä. Olen tilannut virolaisesta Seemnemaailm-verkkokaupasta sellaisia lajikkeita, jotka löytyvät erään jaroslavlilaisen puutarhasivuston suosituslistalta. Jaroslavlissa pelataan kiekkoa niin kuin Turussakin, mutta kesät siellä ovat mantereisempia ja kuumempia kuin Turun kesät.

Nyt vaan kun pääsisi pikakelauksella kevääseen, niin ”Fairbanks & Jaroslavl meet Turku”!